maanantai 29. marraskuuta 2010

Aivojen Päivällinen III (vähäkalorinen)

Aamiainen jäi tänään väliin, sori. Kokki halusi maksaa univelkansa ja pupeltaa kaikessa rauhassa muutaman parapähkinän (päivän seleenit), kaksi kananmunaa (päivän kolesterolit), massivisen kerroksen voita (ah) sekä riisikakun (loistava styroksinen kuljetusalusta edellä mainituille). Samalla tuli tarkistettua dokumentti, joka esittelee uusimpaan tieteelliseen tietoon perustuvia laihdutusvinkkejä.

Prisman jaksosta "Laihduttamisen lyhyt oppimäärä" saat hyviä vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
  • Mitä aivoissa tapahtuu, kun nälkä yltyy turhan kovaksi? 
  • Miksi hoikankin näköisen ihmisen kehossa voi olla liikaa hyvin epäterveellistä rasvakerrosta?
  • Miksi kannattaa syödä pieneltä lautaselta ja välttää maxi-, tupla- ja supersizeme-kokoja?
  • Miksi "minulla on vain niin hidas aineenvaihdunta" on usean ylipainoisen tapa huijata itseään?
  • Miksi "munalla töihin" olisikin ihan hyvä slogan?
  • Miksi keitto on laihduttajan ystävä (ja nyt ei tarkoiteta mitään hiton kaalisoppaa)?
  • Kuinka vähärasvaiset maitotuotteet toimivat rasvasieppareina? [Ainakin maitotuotteita lobbaavien tahojen näkemysten mukaan. toim. huom.]
  • Miksi pitkäkestoinen kevyt liikunta voi toimia laihdutuksen tukena, vaikka suorituksen aikana palaakin hyvin mitätön määrä rasvaa ja kaloreita?
  • Kuinka liikuntaa inhoava ihminen voi lisätä päivittäistä energiankulutustaan? [Pakkoliikkeistä ja hermostuneen näköisestä häsläämisestä on siis jotain hyötyä. toim. huom.]

Dokumentti osoittautui blogivieraideni korkealle arvolle sopivaksi, joten bon appétit, päivällinen on katettu. Nauttikaan tämä muuten nopeasti, sillä viimeinen käyttöpäivä on tänään!

 Edit. Ohjelma poistui jo Ylen sivuilta, mutta ei hätää. Youtube tarjoa tähteet:
10 Things You Need To Know About Losing Weight

______________________________________________________________

Ehdottomasti suurin osa dokumentissa esitellystä tietämyksestä oli oikein havainnollistavaa ja hyödyllistä. Muutama kohta jäi kuitenkin mietityttämään...

Pitkäkestoinen airobinen liikunta on ihan kiva laihdutuskeino, mikäli on innostunut kuihduttamaan itseään aikaa vievällä nylkytyksellä. Tai ehtii kulkea työ-/koulumatkan kävellen. Kuitenkin terveemmän näköisen kehonkoostumuksen rakentamiseksi mukaan olisi hyvä ujuttaa raskaampiakin liikuntamuotoja tai vaikkapa voimallista joogaa. Palaan tähän aiheeseen tulevaisuudessa. Nyt sanon vain että:




Maitoteollisuus on hykerrellyt riemuissaan nimenomaan maidon kalsiumin "laihduttavaa" vaikutusta tukevien tutkimustulosten äärellä. Prisman dokumentissakin esitellään maitotuotteiden mykistäviä efektejä, maitotuotteiden avulla kehosta poistuvaa rasvaa demonstroivan vuoren vieressä. Mites nyt suu pannaan tai mitä sinne pannaan maitovammainen? Onko laktoosia ja maitoproteiinia sietävillä, maitoa litratolkulla kittaavilla laihduttajilla etulyöntiasema? Tuleeko näistä onnekkaista vähitellen maitopartansa kanssa keimailevia huippumalleja tai supermiehiä?



"Koskaan en oo maitoa juonu, enkä juo" -tapaukset, do not panic! Liikkeellä on myös tutkimustuloksia, joiden perusteella laktoosi-intoleranssin takia maidon käyttöä rajoittavien vs. runsaasti enemmän maitotuotteita tankkaavien välillä ei ole havaittu merkitsevää eroa rasvakudoksen määrässä. Luuletteko että maitotiedotusta kiinnostaa kuitenkaan antaa megafonia tällaisille soraäänille? Kuten edellisessä blogimerkinnässä todettiin, on ravitsemustieteen alueella hyvin vaikeaa vetää yksioikoisia johtopäätöksiä minkään suhteen. Tästä johtuen kokemusperäisellä tietämyksellä ja arkihavainnoilla on toisinaan poikkeuksellisen suuri merkitys asetettaessa ravitsemusfaktoja oikeaan perspektiiviin. Jokainen voi esimerkiksi pistäytyä kotipaikkakuntansa hoikkien vegaanien suosimassa putiikissa tai ravintolassa toteamassa, että jollain muulla muuttujalla, kuin ruokavalion vähärasvaisten maitotuotteiden määrällä, on painonhallinan kannalta merkittävämpiä vaikutuksia.

________________________
Lähteet:
http://www.foodandnutritionresearch.net/index.php/fnr/article/viewArticle/5141/5704
http://www.ajcn.org/content/81/4/751.abstract

Kuvalähteet:
http://johnbarban.com/wp-content/uploads/2009/08/Sprint-vs-marathon.jpghttp://ethicaleating.files.wordpress.com/2008/07/beyonce-got-milk-ad.jpghttp://www.iwatchstuff.com/2008/05/29/batman-got-milk.jpg

2 kommenttia:

  1. Maidosta:

    Kannattaa miettiä, onko kovin luonnollista, että aikuinen ihminen juo maitoa. Kävisitkö vielä äidin rinnalla? Miksi sitten lehmän utareella?

    Ihmisen luonnollinen vierottumisikä maidosta on 3-7 v.

    VastaaPoista
  2. Hyvä kysymys. Luonnollisuus on tosin vähän kinkkinen näkökulma nykyihmisen ravitsemuksen kohdalla. Suurin osa syömistämme sapuskoista on kaikin tavoin kaukana luonnollisesta. On hyvin yksilökohtaista, mihin kukin jaksaa keskittyä ruokavalionsa fiksaamisessa. Itse koen pysyväni kunnossa parhaiten välttämällä lehmänmaitoa sen kaikissa muodoissaan, samoin kuin gluteeniviljoja.

    Lehmän maito ei ole nykyisten valmistusmenetelmien ansiosta tosiaan enää terveysjuomaa, mutta tankkimaito voisi joillekin toimia. Lisäksi sokeroimattomilla hapanmaitotuotteilla on omat terveysetunsa. Siis jos elimistö sietää maitoa.

    Maito on viljojen ohella niitä ruoka-aineita, joiden osalta omnivoorit ihmiset ovat aikojen saatossa löytäneet hyviä keinoja muokata raaka-aineen syömiskelpoiseen, helpommin sulavaan muotoon Esimerkkinä tästä jogurtin ja rukiin hapatus, juustojen kypsytys jne. Nykyään harmillisen monet elintarvikkeiden käsittelymenetelmät pohjautuvat vain kustannustehokkuuteen.

    Onneksi ilmapiiri on kuitenkin sellainen, että kalsiuminlähteiksi voidaan jo suositella myös vihreitä vihanneksia, joiden mukana tulee kasapäin terveysetuja. Mistähän se lehmäkin saa maitoonsa kalsiumin? :)

    VastaaPoista