keskiviikko 29. helmikuuta 2012

Hyvinvointia hiljaisuudesta: Gila Heimosen haastattelu

Korostan aina asiakkailleni, että rentoutuminen on terveyden kannalta vähintään yhtä olennainen elementti kuin monipuolinen ruokavalio ja liikunta. Tästä johtuen on tärkeää pysähtyä välillä pohtimaan, kuinka saisimme hektiseen elämäämme enemmän palauttavia hetkiä. Tänään oppaanamme aihepiiriin toimii rentoutumiseen ja tietoiseen läsnäoloon erikoistunut asiantuntija, Gila Heimonen. Kyselin Gilalta vinkkejä elämän rauhoittamiseen ja kerron seuraavassa osassa millainen kokemus Gilan Hiljaisuuden kylpylään osallistuminen oli.
________________________________________________________

Gila Heimonen fact file: Gila on peruskoulutukseltaan sosionomi, tanssi- ja liiketerapeutti sekä rebalancing-kehoterapeutti. Lisäksi hän on kouluttautunut TRE (Trauma and tension releasing exercises) ja mindfulness-menetelmien ohjaajaksi. Gilalta löytyy kokemusta työskentelystä hyvin erilaisten asiakaisryhmien kanssa, kuten kipupotilaat, erilaiset työyhteisöt, päihderiippuvaiset, mielenterveyskuntoutujat, työttömät ja seksuaalisesti hyväksikäytetyt. Tällä hetkellä Gila vetää muun muassa todella suosittuja Hiljaisuuden Kylpylä -iltoja sekä kouluttaa ja luennoi tietoisen syömisen opettelemisesta.

Haastattelu

Miten kuvaisit tietoista läsnäoloa?

- Se on tietoista olemista niin, että mielemme ja huomioimme on tässä ja nyt. Havainnoimme ja aistimme tietoisesti itseämme, kehoamme, ajatuksiamme, tunteitamme ja reaktioitamme sekä mitä ympärillämme tapahtuu sallien ja hyväksyen tämän hetken sellaisenaan.

Miten päädyit alunperin tietoisuustaitojen pariin? Oletko ollut aikaisemmin elämässäsi kiinnostunut hiljentymisestä, joogasta, meditaatiosta jne.

- Muistan ajatelleeni ihan pienenä lapsena, että voiko mieltä pysäyttää/hiljentää. Kiinnostuin meditaatiosta jo yli 20 vuotta sitten eli 18-19 vuotiaana. Elämä on kuljettanut minua sen jälkeen erilaisille kursseille ja koulutuksiin niin koti- kuin ulkomailla. Olen opiskellut mindfulnessia Suomen lisäksi mm. Intiassa ja Uudessa-Seelannissa.

Miten tietoisuus-aiheen pariin päätyminen on konkreettisesti muuttanut elämääsi, tapaasi hoitaa terveyttäsi ja onko näkynyt joitain muita selkeitä vaikutuksia?

- Tietoinen läsnäoleminen on auttanut tiedostamaan omia ajatus- ja toimintamalleja ja saanut aikaan suuria muutoksia itsessä. Se on tuonut elämään lisää mielenrauhaa, luottamusta ja kykyä elää tässä hetkessä. Se on muuttanut suhdetta omaan itseeni myönteisemmäksi, auttanut päästämään irti asioista ja ihmisistä, jotka eivät enää kuulu elämääni. Päivittäinen pysähtyminen ja hiljentyminen lisäävät niin kehoni kuin mielenikin hyvinvointia. Eläminen kroonisen kivun kanssa on helpottunut erittäin merkittävästi mindfulnessin avulla. Eli muutoksia ja vaikutuksia on todella paljon…

Mikä on hiljaisuuden kylpylä? Mistä idea syntyi?

- Hiljaisuuden Kylpylä syntyi yritykseni Hiljaisuuden Sauna –tuotteesta, joka lanseerattiin markkinoille viime syksynä sekä omista kylpyläkokemuksistani. Hiljaisuuden Kylpylä yhdistää mindfulnessin eli tietoisen läsnäolon harjoittelun sekä hiljaisuudessa olemisen. Se on runsaan neljän tunnin kokonaisuus, jossa ensin luennon ja käytännön harjoitusten myötä perehdytään tietoiseen läsnäoloon, syödään iltapala, ja sitten nautitaan kylpyläosaston saunoista ja altaista hiljaisuudessa harjoitellen samalla tietoista läsnäolemista. Ilta päättyy yhteiseen kokemuksen jakamiseen. Se toteutetaan Kylpylähotelli Rantasipi Laajavuoressa Jyväskylässä.

Millaista palautetta ihmiset usein antavat oltuaan mukana hiljaisuuden kylpylässä?

- Osallistujat ovat olleet todella vaikuttuneita kokemuksestaan. Kylpylässä on tunnelmavalaistus kynttilöineen ja hiljaisuudessa rentoutuu sekä keho että mieli. Ihmiset ovat kertoneet rentoutuneensa syvästi, mutta samalla virkistyneensä. Myös yhdessä hiljaa oleminen on ollut monelle uusi, mutta miellyttävä kokemus.

Olet todennut: "Elämä on tässä ja nyt, meille jokaiselle. Ei ole sitten kun -hetkeä". Miksi me ihmiset elämme niin helposti sitten kun elämää?
Mikä ajaa meidät irtautumaan hetkestä?

- Olemme niin tottuneet siihen, että mieli vie meitä. Olemme unohtaneet kykymme olla läsnä ja mielen taipumus on olla aina tulevaisuudessa tai menneisyydessä. Mielellä on monenlaisia ”temppuja”, esim. viedä meitä unelmointiin, kun meidän on hankala kohdata tätä hetkeä.
Tiedostamalla mielemme toimintaa voimme oppia elämään täysillä ja nauttia jokaisesta hetkestä.

Mitä mieltä olet eri ikäisten ihmisten tietoisuustaidoista tai taipumuksesta olla läsnä tässä hetkessä ja aidosti muiden kanssa?
Onko tässä maiden välisiä eroja?

- Meissä kaikissa tietoisen läsnäolon taito on luonnostaan, koska olemme olleet joskus lapsia. Pienet lapset ovat täysin läsnä tässä ja nyt, me aikuiset olemme usein kadottaneet tämän taidon. Mielestäni läsnäolon taito ei niinkään liity ikään kuin ihmiseen itseensä – ja kaikki voivat harjoittelemalla oppia tämän taidon uudelleen. Kokemukseni kansainvälisistä koulutuksista on, että mielemme ominaisuudet ovat samat riippumatta siitä, mistä maasta ihminen tulee. Mutta voisin kuvitella, että ihmiset, jotka elävät ei-teollistuneissa maissa, lähellä luontoa, yksinkertaista elämää, ovat enemmän tässä hetkessä kuin me.

Voisitko kertoa jonkun pienen harjoituksen, jonka tämän jutun lukija voisi tehdä nyt samantien. Miten rauhoittua tietokoneen ääressä. Vaikka keskellä työpäivää?

- Hengityksen tiedostaminen ja havainnoiminen on helppo, yksinkertainen ja toimiva tapa palauttaa itsensä läsnä olevaan hetkeen missä tilanteessa tahansa päivän aikana. Muodollisena harjoituksena se menee näin:

Istu alas, selkä suorana, hartiat ja kädet rentoina. Sulje silmät ja hengitä muutaman kerran vähän syvempään. Jätä hengitys sitten virtaamaan luonnollista kulkuaan.
Vie huomiosi hengitykseen vatsan seudulle ja havannoi hengitystäsi ja sen tuottamaa liikettä vatsan seudulla. Aina kun huomaat, että ajatuksesi ovat vieneet huomion muualle, palautat huomion takaisin hengitykseen.

Ajatuksia ei tarvitse pysäyttää tai muuttaa. Pysyt parhaan kykysi mukaan ajatustesi tarkkailijana. Älä pyri mihinkään, koska pyrkimys muuttaa oloa jo luo stressiä. Havannoi ja tiedosta hengitystäsi ja oloasi sellaisenaan, hyväksyen olosi olipa millainen tahansa. Hyväksyminen ja tietoisuus rauhoittavat ja rentouttavat.

Voit tehdä harjoitusta muutaman minuutin tai niin kauan kuin haluat. Avaa silmät ja anna läsnäolon laadun jatkua vaikka päätät harjoituksen.
_______________________________________________

Kiitos Gilalle asiantuntemuksesta ja hyvistä vinkeistä! Gilan yritys on Ilonsilta, jonka facebook-ryhmän kautta saat hyvää tietoa rentoutumisesta, erilaisista tapahtumista ja tietoisesta läsnäolosta. Liittykää! Ensi kerralla kerron omakohtaisesti, kuinka koin osallistumisen Gilan ohjaamaan Hiljaisuuden Kylpylään ja mitä pysyvää illasta jäi muistoksi.


torstai 16. helmikuuta 2012

Pohjoista vehnää ja vatsaoireita


Ovatko suomalaiset vehnälajikkeet suolistolle vihamielisempiä kuin ulkomailla viljeltävät? Yhä useampi ihminen on raportoinut oireilevansa vehnän takia enemmän koto-Suomessa kuin ulkomailla, joten ilmiötä on tarpeellista arvioida eri suunnista. Lähdetäänpä taas tonkimaan kuokan kanssa ravitsemus- ja elintarviketieteen kivistä peltoa. Tämä aihe ei ole todellakaan millään muotoa selvä kuin pläkki. Pyydänkin huomioimaan tämän kirjoituksen lähinnä ajatusten ikuisena virtana, johon teistä lukijoista jokainen voi heittää oman kaksisenttisenne tuolla kommenttiboksin puolella.

Siispä mietitään asiaa, mutta ei hysterisoida. Naistenlehtiä selaamalla keliakia näyttää olevan uusinta muotia, joten olen tällä hetkellä gluteenista kirjoittaessani aika varovainen. On edelleen syytä muistuttaa, että keliakia on harvinainen sairaus. Sen sijaan gluteeniviljojen ärsyttämä ärtyvä suolisto sitäkin yleisempi ongelma. Jälkimmäisen ollessa kyseessä gluteenia ei tarvitse karsia ruokavaliosta sataprosenttisesti, vaan on viisainta arvioida yksilökohtaisesti millaiset ratkaisut viljojen osalta ovat paras kompromissi.

Siten asiaan.

Elintavat muuttuvat ulkomailla
On useita syitä siihen, miksi matkatessa vatsa voi joko ärtyä tai sitten vaihtoehtoisesti rauhoittua. Usein ruokavalion kokonaisuus muuttuu vieraalla maalla ja liikuntaakin tulee tavallista enemmän rauhallisen kävelyn muodossa. Psyykkisiä syitä ei voida myöskään poissulkea, sillä uudessa ympäristössä saattaa käydä niin, että huolet unohtuvat ja koko keho rauhoittuu suolistoa myöten.

Kylmien ja lämpimien alueiden vehnät
Edellä mainitut syyt eivät kuitenkaan yksin riitä selittämään sitä, että kehoaan kuuntelevat yksilöt ovat huomanneet juuri vehnän osalta vaihtelevia vatsareaktioita eri maissa liikkuessaan. Onko vehnälajikkeissa siis selkeitä eroja, jotka voisivat vaikuttaa suolistoon?

Ilmasto asettaa omat ehtonsa viljelyskasveille. Niinpä pohjoisen pallonpuoliskon lämpimämmillä alueilla, kuten Keski-Euroopassa ja Yhdysvaltojen eteläosissa viljellään pääosin lajiketta, jota kutsutaan syysvehnäksi. Sen sijaan alueilla, joiden kasvukausi on lyhyt ja hyytävä, viljellään kevätvehnää. Täten myös Suomessa noin 85 prosenttia vehnästä on kyseistä kevätvehnää. Vertailtaessa näiden lajien eroja leipoutumisessa ja siten sitkopitoisuudessa, peittoaa kevätvehnä syksyisen lajitoverinsa. Vehnässämme on siis enemmän gluteenia, minkä lisäksi suurin osa leipomoidemme käyttämästä vehnästä on kotimaista. Ehkä siis tästäkin syystä herkät yksilöt huomaavat eron.

Knoppitietona esimerkiksi italialaisten suosiman durumvehnän proteiinipitoisuus on korkea, mutta gluteenipitoisuus alhainen. Tästä johtuen haluttaessa tehdä taikinasta helpommin leipoutuvaa, lisätään joukkoon gluteenipitoisempaa vehnää. Olisi erittäin kiinnostavaa tietää millaista vehnälajiketta suositaan pitkäikäisistä asukkaistaan tunnetussa italialaisessa Campodimelen kunnassa. Siellä nimittäin ruokavalion yhtenä perusosana suositaan pastaa.

Mitä tästä voidaan päätellä?
Näkisin ruokavalion maltillisen gluteenipitoisuuden terveydelle suotuisampana, kuin ylenmääräisen gluteenitykityksen, jolle länsimainen ihminen altistuu vuodesta toiseen. Useissa leipomotuotteissa on erikseen lisättynä gluteenia ja jopa karppaajien suosima leipä on aivan täynnä samaista mömmöä. Tällainen kokonaisuus ei ole millään tapaa optimaalinen ihmiselle, jonka vatsa on herkkä tai geeniperimä altistaa jollekin autoimmuunisairaudelle. Muuten voidaan todeta, että mikäli terveys on kunnossa, ei gluteenin karttamiseen ole syytä. Huomio kannattaa keskittää tällöin merkityksellisempiin asioihin ja ruokavalion kokonaisuuden hiomiseen.

Ajatuksia?