torstai 30. joulukuuta 2010

Vihreää noituutta ja taikaliemiä - vehnänorasmehua vuodelle 2011

Lupasin opastaa teille vehnänorasmehun valmistuksen salat kädestä pitäen. Siispä kauniit city-shamaanittaret ja mörököllit siellä ruudun toisella puolella, tarttukaahan käteeni ja antakaa minun johdattaa teidät jälleen vihreän magian maailmaan. Tänään selviää kuinka sitkeinkin oras pistetään atomeiksi, helposti ja nopeasti.


Ennen kuin menemme itse asiaan, koen velvollisuudekseni mainta muutamia erityistekijöitä, joita vehnänoraan nauttimisen kohdalla kannattaa huomioida.

1. Älä syö vehnänoraita. Kokonainen vehnänoras on kuiturakenteeltaan niin kovaa kamaa, että ihmisen ruoansulatuskanava on aseeton sen edessä. Vaikka kaupoissa saatavilla oleva yrttimäinen oras kelpaa salaattien osaksi, ei sitä kannata sellaiseen tuhlata. Ravintoaineet eivät imeydy suhteellisen kokonaisena suoliston läpi kuljeksivista rehunpalasista. Oraita voi toki halutessaan jauhaa suussa, kunnes niistä on saatu viimeisetkin mehut irti ja jäljellä on vain kuivakka tuppo, joka syljetään pois. Prosessi on kuitenkin sen verran työläs ja epämieluisa, että suosittelen mieluummin turvautumista koneellisiin hampaisiin eli sauvasekoittimeen, tehosekoittimeen tai vehnänoraan mehustamiseen tarkoitettuun laitteeseen.

2. Et tarvitse terveysvaikutteisen orasmehun valmistamiseen kalliita laitteita. Vaikka vehnänoras on kova pala purtavaksi nykyteknologiallekin, selviät kyllä mehustuksesta jopa peruskeittiövälineillä. Ainakin jos olet valmis tinkimään hieman laadusta. Ennen kalliiden tehosekoittimien tai mehustimien hankkimista kannustaisin aloittamaan sauvasekoittimella ja tiheällä siivilällä. Eli puskan verran oraita sauvasekoittimen (mielellään umpinaiseen) kulhoon vähän saksittuina. Joukkoon riittävästi vettä ja surautusta niin pitkään, että seos alkaa näyttää mehulta. Sitten koko komeus siivilän läpi mukiin.

Siinä vaiheessa kun tällainen köyhän naisen pikamehu ei enää riitä, voit hyödyntää samalla taktiikalla kalliimpaa ja kestävämpää tehosekoitinta tai hankkia asiaan erikseen tarkoitetun mehustimen. Käsikäyttöisiä orasmyllyjä en suosittele niiden kokoamisen ja pyörittämisen työläyden takia, mutta olen kuullut että osa ihmisistä nauttii moisten aparaattien kanssa väkertämisestä. Teknisessä vertailussa niille ei kuitenkaan heru testivoittajan pisteitä. 

3. Orasmehun vaikutukset elimistössä ovat hyvin yksilöllisiä. Yleinen suositus on nauttia orasmehua jonkin aikaa ennen ateriaa, sillä muuten se saattaa aiheuttaa huonovointisuutta. Silloin kun elimistö on muutenkin keikommassa kunnossa, voi mehu joka tapauksessa pyrkiä pakenemaan ulos parhaaksi katsomaansa reittiä. Vehnänoras antaa siiiiiivet!

4. Mehun raaka-aineet voi ostaa ruokakaupan viherosastolta. Vehnänoraspuska maksaa ainakin itselleni lähimmässä kaupassa 1,53 euroa. Tämä ei mielestäni ole kauhean suuri sijoitus omaan terveyteen, kuten olen jo maininnut verratessani vehnänorasmehua kahvikupposeen, josta ihmiset ovat valmiita maksamaan vielä enemmän. Jos tahdot tehdä oraasi ihan itse, kannattaa malttaa vielä hetki tai hankkia todella hyvät kasvilamput. Elämme vuoden pimeintä aikaa, joten ethän halua kaamosmasennuksesta kärsiviä lurpahtaneita heiniä. Etsi siis hyvinvarustellusta ruokakaupasta, salaattien ja tuoreyrttien joukosta esimerkiksi Järvikylän Yrtit -merkillä varustettu vehnänoraspuska ja sano itsellesi "Because I'm worth it."

Ja nyt niihin ohjeisiin:

Green shot in the dark
- 1-2 puskaa vehnänorasta
- oman arvion mukaan riittävästi vettä jotta teho/sauvasekoitin selviää tehtävästään
- limen mehua
- vapaaehtoisena boonuksena ihan mitä vain marja/hedelmäsektorilta (yllätä itsesi ja muut)
Ps. Omena ja vadelma toimivat oikein kivasti.

Kaikki koneeseen ja sekaisin, kunnolla. Siivilän kautta lasiin.

Bloody Spock (ystäväni mukaan vulkaanien veri on vihreää)
- vehnänorasta
- tomaattia
- tabascoa
- mustaapippuria
- limeä
Ja sama operaatio kuin edellisessä.

Kuten huomaatte, ei ole kovin vaikeaa keksiä seoksia, joissa ei ole päätä eikä häntää. Seoksia joiden avulla vehnänoras ujutetaan salakavalasti osaksi vaikka jo uuden vuoden bileitä tai jopa uutta elämää. Muistakaahan muuten aina skoolata ennen oraan nauttimista. On esimerkiksi tosi mukavaa sanoa jotain hienoa siitä tyypistä, jonka kanssa lasia kilistellään tai vaikka maalailla yhteistä tulevaisuutta mystisten terveysprojektien ja taikajuomien parissa.

Minäkin nostan nyt maljan teidän mahtavien lukijoideni kunniaksi ja pidän pienen puheen. Kröhöm.

Tahdon kiittää lämpimästi kaikesta antamastanne palautteesta, tuesta ja läsnäolostanne, jolla on ollut minulle suuri merkitys, hyvin monella tasolla. Olen kirjoittanut blogia nyt neljä kuukautta ja tänä aikana ajatusmaailmassani on ehtinyt tapahtua ansiostanne olennaisia muutoksia. Esimerkiksi oivallus siitä, kuinka suuri merkitys pienillä kirjoituksilla voi olla yksittäisille ihmisille. Lupaan panostaa seuraavan vuoden aikana entistä paremmin monipuolisen tiedon levittämiseen tämän kanavan kautta. 

Muiden auttamisen ohella tärkeiden aiheiden käsittely kirjoittamalla on eheyttävä kokemus myös itse kirjoittajalle, sillä tekstimuotoon kanavoituna hurjimmatkin ajatukset alkavat muodostaa täysin loogisia kokonaisuuksia. Parhaimmillaan tulee hetkiä, jolloin kaikki näyttää kristallinkirkkaalta. Jos lisäksi yksikin lukija osoittaa ymmärtävänsä kirjoituksen sanoman oikein, on olo aivan uskomaton. Tuntuu että te olette ymmärtäneet, minua ja sanomaani. Olette avanneet teksteihini kryptatut merkitykset, nähneet sarkasmini verhon taakse ja heittäytyneet rohkeasti kyytiin, vaikka tarjolla on ollut vain menolippu tuntemattomaan. Mikä vapauttava kokemus!

Matka halki hyvinvoinnin viidakon ja taistelukenttien jatkuu taas ensi vuonna Rambon kyydissä. Antakaamme siis vehnänoraan virrata suonissamme ja vapautukaamme tekstuaalisista estoistamme. Täällä voi tapahtua mitä tahansa ja mikä tahansa on mahdollista, meille. Toivotan nautinnollista, elinvoimaista ja toteutuneilla unelmilla täytettyä vuotta 2011!

 
___________________________
Kuvat:
http://static.desktopnexus.com/thumbnails/53587-bigthumbnail.jpg
http://3.bp.blogspot.com/_VgqMTJqKo9I/TQWFZLJbElI/AAAAAAAABoc/dWP3mnkItxw/s1600/pic_lady_crystal_ball.jpg

torstai 16. joulukuuta 2010

Vihreää noituutta ja taikaliemiä - esittelyssä vehnänorasmehu



Matkamme raakaravinnon syövereihin jatkuu seuraavaksi tutustumisella kaikkein tehokkaimpiin eliksiireihin. Olen valikoinut nautittavaksenne vain parasta, sillä kiireisen, urbanisoituneen shamaanin ei kannata haaskata aikaansa tai rahojaan mihinkään muuhun. Tässä osassa aloitamme supervoimien hankkimisen juomalla, jonka valmistusaine on vehnän jyvistä kasvatettu oras. Katsotaanpa miksi orasmehu pääsi taikaliemien hall of fameen.

Vehnänoras fact file

  • Ravintoarvot: Vitamiinipitoinen ydinohjus tykittää suoraan suoniisi runsaasti betakaroteenia, B, C-, E ja K-vitamiineja, erilaisia mineraaleja, hivenaineita, aminohappoja, entsyymejä (joilla on kivoja nimiä, kuten superoksididismutaasi), flavonoideja sekä lehtivihreää. Kaikkia vehnänoraan vaikuttavia tekijöitä ei vielä tunneta ja olennaista voi olla myös tehoaineiden yhdessä muodostama synergistinen kokonaisuus.
  • Klorofyllin huikeita ominaisuuksia: Lehtivihreä eli klorofylli ehkäisee ja parantaa tulehduksia, edistää maksan toimintaa ja tehostaa solujen uusiutumista. Klorofylli nopeuttaa esimerkiksi kehon sisäisten ja ulkoisten haavojen paranemista hillitsemällä bakteerien kasvua ja stimuloimalla uuden kudoksen muodostumista. On myös tutkimusnäyttöä siitä, että klorofylli suojelee soluja röntgensäteiden sekä joidenkin syöpää aiheuttavien kemikaalien vaikutuksilta. Klorofyllin lisäksi vehnänoraan antioksidantit auttavat soluja taistelussa säteilyä ja karsinogeeneja vastaan.
  • Ihon kaunistaminen ja vanhenemisen ehkäiseminen: Vehnänoraalla on kaiken muun hyvän lisäksi hehkeysvaikutuksia, sillä sen ravintoaineet suojelevat ihoa vapaiden radikaalien aiheuttamilta vaurioilta sekä uudistavat solukkoa. Laboratoriossa ei voida kehitellä ylihintaista kasvovoidetta, jolla olisi tarkalleen samanlaisia vaikutuksia. Muistakaa beibet, että sisäinen kauneus on muutakin kuin kulunut fraasi. 
  • Vaikutus veriarvoihin: Orasmehun avulla on mahdollista kohentaa veren hemoblobiiniarvoja. Yhdessä rautalisän kanssa tällä hemohessiä luonnollisemmalla tökötillä aikaansaadut tulokset ovat olleet vaikuttavia. Klorofylli muistuttaa rakenteeltaan veren hemoglobiinin rakenneosasta, hemiä, mutta tämä ei ole ainoa syy siihen, miksi orasmehu ehkäisee anemiaa. Lukuisat vitamiinit ja mineraalit edistävät myös osaltaan terveen veren muodostumista. Alla kuva hemistä ja klorofyllistä, jotka eroavat merkittävästi ainoastaan keskusatomin osalta. Kaunista.

  • Hedelmällisyys: Eläinkokeissa vehnänoraalla on todettu olevan hedelmällisyyttä lisääviä vaikutuksia, joista osa voi liittyä runsaaseen K-vitamiinipitoisuuteen. Huhutaan että lähi-idässä maanviljelijät käyttävät vehnänorasta saadakseen steriilit lehmät ja sonnit jälleen pelikuntoon.  
  • Kyllä kani tietää: Itselläni oli vuosia sitten kaksi rakasta pupukaveria. Joka ikinen kerta vehnänorasta nähdessään he saivat hepulin. Yhtä voimakasta vaikutusta ei ollut koskaan millään muulla ruoka-aineella, joten jos tarvitaan voimia koikkelehtimiseen, vehnänoras toimii paremmin kuin spiidi.  
Tässä oli vain muutamia vehnänorasmehun myönteisiä vaikutuksia, joten olemme tekemisissä todellisen kauneus- ja terveys-cocktailin kanssa. Myös omat kokemukseni ovat olleet erittäin kiehtovia. Joka kerta vetäessäni huiviin shotin (siis orasmehua), koen välittömän kirkkaan, selkeän hetken. En osaa vielä antaa tälle ilmiölle eksaktia fysiologista selitystä. Mikäli kyseessä on placeboefekti, ihmettelen miksen ole saanut samanlaista mistään muusta kokeilemastani huipputerveelliseksi väitetystä nesteestä. Taidan jatkaa asian selvittämistä tutkijankammiossani.

Huomenna opastan kädestä pitäen yksinkertaisimmat keinot valmistaa tätä elinvoiman vihreää nektaria, joten toivottavasti innostuit vehnänoraasta ainakin vähän. Jos tietoiskuni ei riittänyt, niin tässä vielä vaikuttavaa propagandaa.

Kuva: http://www.giveittomeraw.com/photo/organic-peppers-tomatoes/next?context=user

________________________________________________________________
Lähteet:
http://www.wheatgrass.com/book
http://www.jarvikyla.fi/yrtit/?tuote=vehn%E4noras
http://www.ehow.com/about_5057457_brain-cancer-wheatgrass.html

Kuvalähteet:
http://i2.squidoocdn.com/resize/squidoo_images/-1/lens3498952_1238005346witchcraft13.jpg

sunnuntai 12. joulukuuta 2010

Raakaa peliä vihreiden kulissien takana, Osa 3

Tiedättekö mitä? Tästä elävästä ravinnosta tulee aivan tajuton flow, vaikken ole vielä edes alkanut syömään sitä. Näin meidän kesken voin kyllä tunnustaa, että hemmottelin itseäni ostamalla eilen kaupasta vehnänoraspuskan, josta tein mehua. 1,5 euron hinta yhdestä rehutuposta kirpaisi! Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että jos miljoonat suomalaiset maksavat joka päivä saman verran kupista ruskeaa litkua, joka ryövää luista kalsiumia sekä aiheuttaa  sydämentykytystä, uniongelmia ja paniikkioireita, niin minä saan törsätä vihreään litkuun, joka kirkastaa ajatukset, buustaa immuniteettia ja edistää solujen uusiutumista. Olen siis viherporvari enkä koske mihinkään rahvaanomaiseen, joka turmelee kehoni puhtauden ja homeostaasin. Näin meidän kesken voin kyllä tunnustaa, että nautin viikonloppuna kolme erikoiskahvijuomaa vaahdolla ja strösselillä, pitsaa, suklaakakkua, vanukasta ja tuota...

Voisin avautua enemmänkin muinaisten roomalaisten orgioita muistuttavista elintavoistani, mutta koska olemme edelleen pitämässä breikkiä muinaisessa Kreikassa, on päivän sana asketismi. Pythagoraan muisto eläköön sieluissamme! Seuraavaksi lennämme ajanlaskun tuolle puolelle ja luvassa on sellaista kyytiä, että herkimmät voivat turvautua pieniin paperipusseihin, jotka löytyvät siitä käsinojaanne upotetusta selviytymispakkauksesta. Rambo käynnistää nyt koneen.


Kristillistä detoksia
Kristinuskon alkuaikoina apostolien ja kirkkoisien keskuudessa yksinkertainen kasvisravinto on tärkeä osa pyhää tietä, puhdistumista henkisistä ja ruumiillisista myrkyistä. Apostoli Matteus ravitsee itseään nauttimalla vain siemeniä, kovakuorisia hedelmiä ja vihanneksia, eikä hän koskaan maista lihaa. Ja kuka on kovin jätkä? "Johannes joka oli vaatimattomin kaikista, eli vain lehtisilmuilla ja hunajalla", kirjoittaa varhaiskristillinen teologi Aleksandrialainen Klemens. Arkkipiispa Basilius Suuri saarnaa myös: "Millä tahansa liharuualla vatsansa täyttääkin, synnyttää se aina epäpuhtaita värähtelyjä, jotka tukahduttavat sielun elämän." Tuskin uskallan kuvitella mitä tapahtuu carnivoorin mädäntyneelle sielulle siinä vaiheessa, kun sen hauta-arkkuna toimiva ruumiskin päästää viimeisen pihauksensa.
 
Munkin elämää ~1000-luvulla
Rukoilemista, paastoamista ja erakoitumista harrastava Pyhä Aibert muuttaa samaan kämppään Johnin, benediktiinipapin kanssa. Ja tässä kohtaa on turha alkaa kehitellä fantasioita kunnon bileistä poikamiesboksissa. Miehet elävät pääosin pyhällä hengellä ja yrteillä, mutta ajoittain irrotellaan ja nautitaan leipää. Aibertin ja Johnin periaatteena on siis vältellä kuumien beibejen lisäksi eläinkunnantuotteita ja kypsennettyä ruokaa.


Loppuelämänsä ajan Aibert asuu piilopirtissä syrjäseudulla, jonne hengellisiä ohjeita kaipaavat saapuvat häntä kuulemaan. Jälleen kerran raaka kasvisravinto ja asketismi edistävät henkistä kasvua sekä sielun puhdasta värähtelyä. Toivottavasti pidättäytyminen facebookin käytöstä ja perjantai-illan riennoista ajaa saman asian reilut tuhat vuotta myöhemmin. Silloin nimittäin erään blogaajan elämä tuntuu hieman askeettiselta, erakoituneelta ja kaikki herkkuruokakin siltä on loppunut jääkaapista.

1700-luku, raw foodeilla keripukkia vastaan
Tahti kiihtyy ja syöksymme satoja vuosia eteenpäin. Mukaan kuvioihin astuu tiede, vihdoin ja viimein. 1500-luvulla tehdään tärkeitä tutkimusmatkoja purjelaivoilla ja haasteeksi nousee säilyttää miehistö hengissä. Tuoreruoka ei oikein säily mukana menossa ja sapuska on muutenkin...no, annetaan Magalhãesin maailmanympärysmatkalta hengissä selvinneen Antonion kertoa itse:

"Me olimme jatkaneet kolme kuukautta ja 20 päivää hakematta minkäänlaista tuoretta. Söimme keksejä, jotka eivät olleet enää keksejä vaan jauhoa kourallisessa matoja, sillä nämä olennot olivat syöneet suurimman osan. Se haisi vahvasti rotan virtsalle. Joimme vettä, joka oli ollut keltaista ja pilaantunutta monta päivää, ja me söimme tietynlaisia lehmäntaljoja, joilla raakapuu oli päällystetty, jotta se ei rikkoisi purjeita, ja vahvistettu ja suojeltu auringolta, sateelta ja tuulelta. Me jätimme nahat mereen neljäksi tai viideksi päiväksi... Usein söimme sahanpurua. Rottia kaupattiin puolen dukaatin hintaan kappaleelta aina silloin kun niitä saatiin kiinni."

Tutkimusmatkojen aikana yleisin miehiä niittävä vitsaus keripukki, jonka aiheuttaa kuumennuskäsittelyssä helposti tuhoutuvan C-vitamiinin puutos. Oireet ovat Antonion mukaan kammottavia: "...kaikista muista kauheuksista tämä oli kaikista pahin: joidenkin miesten ikenet kasvoivat heidän hampaidensa yli, sekä ylhäällä että alhaalla, jolloin he eivät pystyneet syömään millään tavalla ja kuolivat tähän tautiin. 19 miestä kuoli ja se patagonialainen jättiläinen ja intiaani Brasilian maasta. 25 tai 30 miestä sairastui, jotkut käsistä, jaloista tai muista paikoista, jolloin vain muutama pysyi terveenä. Jumalan armosta minä en sairastunut mihinkään."


Onneksi 1700-luvulla brittiläinen lääkäri James Lind kehittää teorian, jonka mukaan sitrushedelmät parantavat keripukin. Jo tätä ennen moni muukin on havainnut, että keripukilla ja ruokavaliolla on jotain tekemistä keskenään. Lind on kuitenkin ensimmäinen, joka todistaa tämän yhteyden järjestelmällisen tieteellisen selvityksen avulla, joka on samalla ihmiskunnan historian ensimmäinen kliininen tutkimus. Tulokset jäävät vähälle huomiolle, kunnes kapteeni James Cook tutustuu niihin. Cook havaitsee hapankaalin säilyvän vuosien ajan riittävän hyvässä kunnossa keripukin torjuntaa ajatellen sekä vastaa matkojensa aikana siitä, että ruokavarastoja täydennetään tuoreilla vihanneksilla ja hedelmillä aina, kun se on mahdollista. Miehistöstä huolehditaan myös idätetystä ohrasta valmistetun juoman avulla. Meidän tuntemamme ohrapirtelön kanssa tällä taikajuomalla ei ole kuitenkaan mitään tekemistä, vaikka se ilmeisen käynyttä onkin. Kapteeni Cookista tulee kolminkertainen maailmanympäryspurjehtija ja hänen ansiostaan tieto keripukin ennaltaehkäisemisestä leviää löytöretkeilypiirienkin ulkopuolelle.     


1930, Ruoansulatusleukosytoosi
Tiede on ottanut huimia loikkia toisensa perään ja nyt ollaan jo kliinisen kemian tutkimuslaboratoriossa. Tohtori Paul Kouchakoff havaitsee, että ruoansulatusleukosytoosia eli valkosolujen määrän välitöntä kohoamista aterioitaessa ei tapahdukaan, jos kasvisruoka syödään kuumentamattomassa muodossaan. [Leukosytoosi on kehon stressireaktio, joka ilmenee yleensä jonkin vamman tai taudinaiheuttajan yhteydessä.] Tätä argumenttia tullaan hyödyntämään kerta toisensa jälkeen raakaravinnon terveysvaikutusten perustelemiseksi ja hurjimmat kehittävät sloganin "cooked food is poison!" Kouchakoff itse toteaa julkaisemassaan artikkelissa, ettei leukosytoosia ilmene myöskään silloin, kun kypsennetyn ravinnon ohella nautitaan raakaravintoa, mutta tämä ei kiinnosta ketään. Cooked food is poison!!!! 

1932 Pottengerin kissat
Lääkäri Francis pottenger tekee tutkimuksen, jonka tarkoituksena on vertailla raakaa vs. kypsennettyä ravintoa syöviä kissaryhmiä. Projekti kestää kymmenisen vuotta ja tulokset ovat karua luettavaa kisujen ystäville. Raakaravinnolla elävillä onnekkailla on kissanpäivät, kun taas kypsenttyä apetta saavat poloiset sairastuvat ja synnyttävät sukupolvi toisensa jälkeen yhä huonokuntoisempia jä epämuodostuneempia jälkeläisiä. Kolmannessa sukupolvessa suurin osa kypsennetyn ravinnon uhreista on jo steriilejä ja kaikki kuolevat pois viimeistään puolivuotiaina. Pottenger päättelee, että on olemassa jokin mystinen "protein factor", johon ravinnon kuumennuksella on vaikutusta. Vasta myöhemmin selviää, että tämä x-faktori on tauriini, mirreille elintärkeä aminohappo. Nykyään tauriinia lisätään kissojen valmisruokiin.
   
1936 Weston A. Pricen antropologiset löydökset
Hammaslääkäri Weston A. Price tekee perusteellisen tutkimusmatkan ja kuvaa samalla eristyksissä elävien alkuperäiskansojen leegot ennen modernin länsimaisen ruokavalion invaasiota ja sen jälkeen. Price huomaa jo ensimmäisen perinteisen ruokavalionsa hylänneen sukupolven edustajien kohdalla hampaiden rappeutumista, vaikka näiden vanhempien hampaat ja leuat ovat olleet priimalaatua. Entsyymipitoisten maito-, liha-, kala- ja kasvisruokien vaihtumisesta valkoisen miehen tuomiin valkoisiin jauhoihin ja sokeriin ei seuraa muutenkaan mitään hyvää. Seuraavat sukupolvet saavat kärsiä, kuin Pottengerin kissat ja kauniit hampaat, kasvojen upea struktuuri ja säteilevä terveys ovat muisto vain. 



1945, Artturi Virtanen, kemian nobelisti 
Nobelin palkinto napsahtaa Suomeen AIV-rehusta, mutta siiinä sivussa Artturi, kansallinen ylpeytemme, on kiinnostunut myös entsyymien osuudesta ihmisen ruoansulatukseen. Hän pyrkii osoittamaan, että pureskeltaessa raakoja vihanneksia, vapautuu niissä olevia entsyymejä, jotka tehostavat hänen teoriansa mukaan ruoansulatusta.


Herbert Shelton, Natural Hygiene
Samoihin aikoihin, kun tiede tarjoaa maltillisia argumentteja raakaravinnon eduista, levitetään toisaalla ilosanomaa vähän kovemmalla rytinällä. Ensimmäisten joukossa asialla on Herbert Shelton, joka kirjoittaa teoksia raakaravinnosta ja myöhemmin paastosta. Sheltonin näkemysten mukaan mm. ruoan kypsentäminen "denaturoi" sen pilalle, ruoka-aineet tulee yhdistellä oikein (ei proteiinipitoisia ruokia hiilihydraattipitoisten kanssa samalla aterialla) ja terveellä keholla on kapasiteetti parantaa itsensä sairaudesta ilman lääketieteellisiä toimenpiteitä. Shelton saa lukuisia seuraajia ja hänestä tulee Natural Hygiene -liikkeen keulahahmo. Tässä yhteydessä luonnollisella hygienialla ei tarkoiteta kehon ulkoisesta, vaan sisäisestä puhtaudesta huolehtimista.


Vuosien varrella Shelton niittää mainetta terveysvalistustensa ohella myös seuraavien edesottamuksiensa ansiosta.

1927 Shelton pidätetään, vangitaan ja tuomitaan kolmesti lääketieteen harjoittamisesta ilman toimilupaa. Pidätykset jatkuvat samasta syystä seuraavien kolmen vuosikymmenen ajan. Shelton ei tästä lannistu, vaan jatkaa sinnikkäästi luennointia ja terveysideologiansa puolesta kampanjointia. Bisnekset kasvavat ja rapatessa roiskuu.

1942 Shelton saa syytteen kuolemantuottamuksesta ja lääketieteen harjoittamisesta ilman toimilupaa nälkiinnytettyään potilaansa kuoliaaksi puhdistavalla paastolla. Myöhemmin syytteet hylätään.

1978 Jo toinen potilas kuolee yhdessä Sheltonin terveysopistoista, tällä kertaa sydänkohtaukseen. Kahden vuoden mittaisen oikeustaistelun jälkeen Shelton häviää jutun ja tuomio vie hänet vararikkoon. Sheltonin opisto suljetaan.



Lääketieteen harjoittaminen ilman toimilupaa on Sheltonin seuraajien näkökulmasta ironinen tuomio miehelle, joka ei ole koskaan harjoittanut lääketiedettä, vaan on sen sijaan neuvonut ihmisille kuinka elää, nukkua, syödä ja olla ottamatta lääkkeitä. Vaikka vankilatuomiot ja kuolemantuottamukset eivät näytä kivalta kenenkään CVssä, ei Sheltonin vaikutusta vaihtoehtoiseen terveydenhoitoon voi väheksyä. Suuri osa hänen opeistaan uhmaa perustavanlaatuisia fysiologisia faktoja, mutta niillä on ollut suuri käytännön merkitys terveyskirjallisuuden, useiden ihmisten hyvinvoinnin sekä elävän ravinnon liikkeen edistysaskelten kannalta.

1950-luku, elävä ravinto koputtaa ovellemme
Myös Pohjolassa tapahtuu. Tanskalainen lääkäri Kristine Nolfi sairastuu rintasyöpään ja saa sen kuriin tuoreravinnolla. Nolfi aloittaa kansanvalistustyön ja julistaa kirjoittamassaan pienessä vihkosessa: "Sinä päivänä, jolloin me ihmiset opimme syömään raakaravintoa - se koputtaa jo ovellemme - tulee olemaan yhtä harvinaista ja yhtä itseaiheutettua olla sairas kuin nyt olla päihtynyt."



Absolutistisen mentaliteetin ohella Nolfin ruokaohjeet ovat varsin herkullista luettavaa:  "Aamulla: 100g raastettua perunaa, 100 g raastettua porkkanaa. Lisäksi hienonnettua sipulia pannaan kerroksittain syvälle lautaselle ja kupillinen tuoretta maitoa kaadetaan päälle. (...) On aivan uskomatonta, että päivästä päivään samanlaisena toistuvaan raakaravintoon ei koskaan kyllästy, vaan että se maistuu aina yhtä hyvälle."

Gulp. Löydän itseni pohtimasta kuolisinko mieluummin syöpään vai söisinkö maidossa lilluvaa raakaa perunaraastetta aamiaiseksi ja lounaaksi elämäni loppuun saakka. Tohtori Nolfi onneksi tietää paremmin:  "Vastenmielisyys siirtyä käyttämään raakaravintoa ei pohjaudu ainoastaan tietämättömyyteen, tapaan ja tottumukseen, vaan sairaalloiseen nautinto- ja kiihotusaineiden haluun." 

Ann Wigmore, elävän ravinnon merkittävin kuningatar
Ann Wigmore on liettualaisen maalaiskylän tyttöjä, jonka elämän alkuvaiheet sisältävät lähinnä sotaa ja kurjuutta. Vanhemmatkin lähtevät Yhdysvaltoihin parempaa elämää etsimään. Sairaalloinen tyttö jää mummonsa hoiviin Liettuaan, missä mummo hoitaa kylänsä haavoittuneita ja sairaita intuitiivisesti luonnon yrteillä, hauteilla ja tuoreella vuohenmaidolla, jossa on parantavia entsyymejä. Mummo opettaa lapsenlapselleen vihreiden kasvisten voiman, mistä on myöhemmin paljon hyötyä.

Teini-iässä Ann kokee rankan elämänmuutoksen lähtiessään vanhempiensa luo yhdysvaltoihin ja joutuessaan siellä onnettomuuteen, jonka seurauksena hänen molemmat nilkkansa murtuvat. Ainoa sairaalan tarjoama hoitomuoto on amputointi, josta sinnikäs tyttö kieltäytyy ja jää sydämettömän isänsä hyljeksimänä yksin, mätänevien jalkojensa kanssa. Ennen töihin lähtöään eno kantaa hänet pihalle, missä tytön ruokaa on vain ympärillä kasvava ruoho. Ainoa lohduttaja on naapurin koiranpentu, joka tulee päivittäin nuolemaan vihreitä yrttejä pureskelevan tyttörukan jalkoja. Jonkin ajan päästä lääkärit ovat ihmeissään, sillä koiranpennun sylki ja lehtivihreä ovat parantaneet nilkat kuntoon. [toim.huom. koiran sylkeä on käytetty muulloinkin mm. haavojen parantamiseen, mutta tämä ei ole suositeltava menetelmä, sillä seurauksena voi olla verenmyrkytys]


Koettelemukset jatkuvat vielä myöhempinä vuosina ja Ann sairastuu paksusuolensyöpään ruokavalionsa muututtua Ameriikan malliin. Tähänkin sairauteen auttaa luonnonmukainen ravinto ja lopulta Ann kehittää elävän ravinnon elämäntavan. Parannettuaan itsensä hän tahtoo auttaa muita ja alkaa opettaa ihmisille kädestä pitäen idättämisen, versottamisen, vehnänorasmehun valmistamisen, suolihuuhteluiden, paastojen jne. salaisuuksia. 1968 Ann perustaa yhdessä Viktoras Kulvinkasin kanssa yhdysvaltoihin Hippocrates-instituutin, virkistäytymispaikan, joka on vankasti pystyssä vielä tänäkin päivänä. Myös Ann Wigmoren inspiroivaan henkilöpersoonaan liittyvät muistot ovat säilyneet elinvoimaisina ja tätä suurta edelläkävijää kunnioitetaan ylistävin sanoin raakaravintoa käsittelevässä kirjallisuudessa. Lämmin kiitos Ann, ilman sinua minäkään en olisi luultavasti koskaan löytänyt vehnänorasmehua.    
 


1990-luku
Kuuletko salaatin ja vehnänorasmehun kutsun? Onko iduissa ja suolihuuhtelussa seksiä, kysyvät mainosmiehet. Puritaaninen lifestyle ei taida vedota roskaruokaan tottuneeseen generation x:ään, joka on hylännyt kristillis-dogmaattisen detoxin ja haluaa elostella modernin sivilisaation antimilla ilman jatkuvaa itseruoskintaa. Asketismi alkaa olla so last season, joten nyt on keksittävä jotain ihan muuta. Raw food movementti tarvitsee faceliftiä ja glamuurielämää! Onneksi apu on lähellä. Saanko esitellä - herra Juliano, gourmet-raakaravintoon erikoistunut huippukokki!




Juliano avaa ensimmäisen raakaravintolansa Kaliforniaan, kaikkien viherpiipertäjien mekkaan. Paikalle alkaa vyöryä filmitähtiä ja malleja, jotka ammentavat tästä lähtien kauneutensa ainekset elävästä gourmet-ravinnosta. Botox on niin out. Tarjolla on vihdoin elinvoimaista pitsaa, hampparia, torttua, piirakkaa, leipää, pastaa, juustoa ja kaikkea mistä raakaruokailijat ovat nähneet tähän mennessä ainoastaan märkiä unia. Vain taivas on rajana ja sinne pääsee nyt helpommin kuin koskaan - euforisoivien, terveellisten makunautintojen avulla.


Olemmekohan itseasiassa tulleet taivaaseen? Anakin suurin osa aikakoneen matkustajista viruu kuoleman kielissä lattialla, henkisen keripukin näivettäminä. Epäilen taudin aiheuttajaksi nautinnon puutosta. Asketismi, kieltäymys ja tekopyhyys tuhoavat helposti tämän välttämättömän aineen ravinnosta. Taitaa olla siis parasta toimia nopeasti, jotta saamme pelastettua ne, jotka eivät ole vielä siirtyneet ambulanssilla ikuisuuteen. Ensiapu, raakasuklaata tänne ja sassiin! Nyt tarvitaan endorfiinia suoraan suoneen. 

Voisimmeko jäädä Kalifornian aurinkoon pidemmäksi aikaa nauttimaan synnillä kuorrutettua elämän eliksiiriä? Voisimmeko vihdoin antaa estottomien makunautintojen virvoittaa paastojen ja peräruiskeiden runtelemat sielumme? Kunpa kaikki matkustajat olisivat jaksaneet tänne asti, niisk. Nekin jotka hyppäsivät paniikissa kyydistä siinä 50-luvun kohdalla.

Onneksi tämä oli kuitenkin vain aikamatka ja kotiin palattuamme kaikki on taas ennallaan. Vai onko? Toistaako historia itseään meidänkin kauttamme, yhä uudelleen ja uudelleen? Kieltäymys, retkahdus, nautinto, katumus, puhdistus, kieltäymys, retkahdus, nautinto, katumus, puhdistus, kieltäymys, retkahdus, nautinto, katumus, puhd...




Sinä päätät. Itse.
_______________________________________________________________

Lähteet:
http://en.wikipedia.org/wiki/Raw_foodism#History
http://www.beyondveg.com/tu-j-l/raw-cooked/raw-cooked-1i.shtml
http://en.wikipedia.org/wiki/Francis_M._Pottenger,_Jr.
http://www.beyondveg.com/tu-j-l/raw-cooked/raw-cooked-1h.shtml
http://www.realmilk.com/schmid_healthfetish.html
http://www.wordiq.com/definition/Raw_foods_diet
http://chetday.com/fcprins.html
http://www.soilandhealth.org/02/0201hyglibcat/shelton.bio.bidwell.htm
http://suomisanakirja.fi/James_Lind
http://suomisanakirja.fi/James_Lind
http://suomisanakirja.fi/Fern%C3%A3o_de_Magalh%C3%A3es
Bull N Y Acad Med. 1967 April. Scurvy During Magellan Voyage
http://www.elavaravinto.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=126:ann-wigmore-loi-perustan-nykyajan-elaemaentapamuutoksille-elaevaen-ravinnon-ystaevae-42009&catid=62:elaevaen-ravinnon-ystaevae-lehtiartikkelit&Itemid=69
Nolfi, Kristine (1980). Elävä Ravinto
Ervamaa, Elsa (1983). Elävä Ravinto

Kuvalähteet:
http://colorburned.com/imagesgalleryimages/Glass-Spiral-02-11-x-14.jpg
http://emile.hennart.pagesperso-orange.fr/hbmosaik/hbi/aubert.jpg
http://www.deeptruths.com/letters/images/food-or-poison.jpg
http://naturalhygienesociety.org/review/0501/im10.jpg
http://www.weizengras.de/b/ann.jpg
http://education.vetmed.vt.edu/Curriculum/VM8054/Labs/Lab5/IMAGES/CURING%20SCURVY.JPG
http://www.wilsonsalmanac.com/images2/cook_james_routes.jpg
http://www.movimiento-salud.org/art-nolfi%5B1%5D.jpg
http://www.livingfoodsgardenvillage.com/300Anninfoodstudio.jpg
http://culiblog.org/archives/angel16_sml-thumb.jpg
http://gliving.com/wp-content/uploads/2008/04/jared-leto-60-lbs-fat-raw-food-01.jpg
http://aniphyo.com/blog/wp-content/uploads/2010/03/kits.jpg
http://www.scentednectar.com/spiral/spiral.gif

torstai 2. joulukuuta 2010

Raakaa peliä vihreiden kulissien takana, Osa 2

Torahampaani taisivat iskeytyä viime kerralla vähän liiankin ahnaasti tähän herkulliseen aiheeseen. Poliittisen neuvonantajani ohjeistamana joudun siksi esittämään nyt kuonokoppani takaa nikottelevan julkilausuman.

Tarkoituksenani ei ole möyhentää yhtä aikamme hienoimmista ruokavaliosuuntauksista syömäkelvottomaksi. Päin vastoin. Elävän ravinnon periaatteita kunnioittaen vähän vain liotan ja hapatan. Erottelen jyvät akanoista, sillä tahdon teille kaikille vain parasta. Joten jatketaan edelleen huolellista pureskelua, mutta asiallisemmissa merkeissä! 

Tai sitten ei.

Tahdotteko todella possujuna-ajelun viherlaaksoon panhuilujen soittaessa taustalla titinallea? Vai halajaisiko mielenne kuitenkin salaa lennolle? Aikakoneella, joka syöksee matkustajansa valon nopeudella halki ituhippiyden järisyttävän historian Slayerin tykittäessä lieskoja masiinaan. Let's rawk again! Right? Minä olen hyvinvointiskenen Rambo enkä mikään Milli Metsänhenki ja kannan sinut vahvoilla käsivarsillani turvallisesti halki tämän viidakon. Eiköhän siis lähdetä taas nousukiitoon.


Mikäli olette edelleen urhoollisesti kyydissä, may the Life Force be with you. Älkääkä antako pienten töyssyjen tai pakkolaskujen häiritä, vaan toistakaa vaikealla hetkellä mielessänne historian asiantuntijoiden lempimantraa: ”Ymmärtääksemme nykyisyyttä, on meidän perehdyttävä menneisyyteen." Tämä matka on vain tehtävä, kävi miten kävi.    


 
Ensimmäiset ihmiskuntaa edustavat karvaiset pienet otukset ryömivät kotiluolansa lähiympäristössä etsimässä jotain suuhunpantavaa. Mitä tahansa. Kaninruoka kelpaa sapuskaksi raavaammallekin äijälle, sillä nyt ei ole varaa nirsoilla. Ruokavalion vegaanisuus on suoraan verrannollinen metsästysvälineiden kehittyneisyyteen ja kaikki ruoka syödään 100 % raw. Kukaan ei ole vielä keksinyt miten siitä saisi rapsakampaa.

800 000 vuotta sitten 
Eurooppalaisten homo antecessorien keskuudessa leviää olosuhteiden sanelemana uusi ruokavaliosuuntaus. Sen nimi on kannibalismi. Erityistä herkkua ovat lapset ja nuoret, varsinkin jos ne kuuluvat kilpailijaheimolle. Kuvassa epäilyttävän viattoman näköinen homo antecessor.





250 000 vuotta sitten
Tätä ennen ainoastaan metsäpalojen tai ukkosten kärventämät alueet ovat tarjoilleet nälkäisille carnivooreille mahdollisuuden nauttia silloin tällöin grillatusta lihasta koostuvaa mättöä. Tuli keksitään (ties kuinka monetta kertaa) uudelleen ja se vakiintuu vähitellen ruoanvalmistuksen avuksi. Ensimmäinen raakaravintokausi päättyy. Kauan tätä kestikin. Ruokavalio alkaa olla yhä lihaisampaa, sillä resursseja ei kannata haaskata enää pienten eläinten jahtaamiseen ja siementen keräilyyn. Metsästysvälineiden tuotekehittelykin on tullut siihen pisteeseen, että nyt pistetään hommat isolleen. 

 


Lihansyönnin ansiosta ruokavalion proteiini- ja rasvapitoisuus alkaa olla sillä tasolla, että ihmisaivojen evoluutio voi ottaa ison harppauksen eteenpäin. Aivotkin tarvitsevat rasvaa ja prodea kasvuunsa. Toisaalta syynä älylliseen mullistukseen saattaa olla aikaisempaa haasteellisempien metsästysretkien edellyttämä ryhmätyö- ja ongelmanratkaisukyky. Mammuttien kanssa ei ole leikkimistä ja tästä mortal combatista selviävät jatkoon vain kaikkein kovimmat valioyksilöt. 

582–496 ennen ajanlaskun alkua
Vuonna 2010 tieteellisissä artikkeleissa kerrotaan, että lihansyönti on edellytys ihmisaivojen optimaaliselle toiminnalle. Muinaisessa Kreikassa 535 eaa. Pythagoras käyttää tällaisia papereita ulkohuussissa ja päästää tieteellisesti valveutuneen koulukuntansa sisäpiiriin ainoastaan kasvissyöjiä. Yksi näistä on Hippokrates, nykyisen lääketieteen "isä". Huhutaan, että kaksikko vetää pääasiassa vegaanista raakaravintoa. 


Pythagoras vaatii oppilaitaan omistautumaan tieteiden opiskelulle ja elämään askeettisesti, sillä koulukunnan keskeinen teema on puhtaus - henkinen ja ruumiillinen. Matemaattisten ongelmien pohdiskelun ajatellaan puhdistavan mieltä ja valmistavan sitä yhteyteen jumaluuden kanssa. Oppilailla ei ole omia tavaroita ja he syövät vain kasviksia. Puhumisestakin on pidättäydyttävä vuosien ajan, puhtauden vaalimiseksi. Varsinaisia "elävän ravinnon retriitittejä".


Pythagoras antaa selkeitä ohjeita eikä hänelle väitetä vastaan. Muinaiset kreikkalaiset eivät ilmeisesti osaa keittää papujaan oikein, sillä Pythagoraan iskulauseisiin kuuluu: "älä kajoa papuihin". Kukaan ei tiedä perustuuko tämä vetoomus politiikkaan (erivärisiä papuja käytettiin jossain vaiheessa äänestysvälineinä) vai ilmavaivojen ennaltaehkäisyyn. Sen suorakulmaiseen kolmioon liittyvän lisäksi Pythagoraalla on muitakin kuuluisia lauseita. Seuraava viittaa siihen, etteivät hieman kontrollifriikin Pythagoraan naisasiat ole aina menneet ihan putkeen: "Alussa hyvä alkuvoima loi valon, järjestyksen ja miehen; ja paha alkuvoima loi pimeyden, kaaoksen ja naisen." 


Vanhoilla päivillään Pythagoraan ollessa edelleen vauhdissa, yritetään hänet vangita. Häntä halutaan syyttää nuorison turmelemisesta. Edessä on pako Italiaan, missä sankarimme kuolee eri versioiden mukaan joko vanhuuteen, paastoon tai murhaan. Ei ole helppoa olla tiedemies ja raakaravintoguru muinaisessa Kreikassa.

Onneksi Pythagoraan oppilas Hippokrates jatkaa opettajansa perintöä ja mullistaa lääketieteen irrottamalla sen uskomuksista, joiden mukaan sairaudet ovat jumalten ja demonien aiheuttamia. Hoitojen fokus on tästä eteenpäin loitsujen sijaan terveissä elintavoissa, ruumiinharjoituksissa, ruokavaliossa, lääkekasveissa sekä aurinko- ja vesihoidoissa. “Let thy food be thy medicine and thy medicine be thy food”, lataa Hippokrates ja tuhannet elävän ravinnon ekspertit siteeraavat häntä parin tuhannen vuoden päästä. 

Maailma on täynnä uskomattoman kiehtovia ravintoon liittyviä historiallisia kertomuksia, joista suuri osa on toki saanut matkan varrella hieman lisämaustetta. Toisaalta kaikkein hurjimmat juorut ovat niin kovaa kamaa, että ne on pimitetty meiltä seuraavilta sukupolvilta. Voimme vain arvailla mitä kaikkea esi-ihmiset ja muinaiset kreikkalaiset ovat tehneet ruokansa eteen. Mutta ovatko omat sekoilumme yhtään vähemmän omituisia? Katsokaa ympärillenne, kun palaamme jonain päivänä takaisin 2000-luvulle. 

Pian jatketaan matkaa, mutta pidetään ensin pieni pysähdystauko Atenaassa. Halukkaat voivat väitellä Sokrateen kanssa kasvissyönnistä, ostaa kipsipatsaansa viereiseltä Agoralta sekä syödä vaikka kreikkalaisen salaatin.    

Osa 3. löytyy täältä
 _________________________________________________

Lähteet:http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/2009/06/904259/euroopan-ensimmaiset-ihmiset-soivat-lapsia
http://www.dailymail.co.uk/sciencetech/article-1307936/Early-man-butchered-ate-brains-children-everyday-diet.html

http://www.animalia.fi/animalia-toimii/animalia-lehti/animalia-artikkelit/lihaa-liukuhihnalta
http://yliopistolehti.helsinki.fi/1996_4/ylart1.htm

Kuvalähteet:
https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhwRb3Flqesf5bd-Qk-IULgNuAIFieJsU5hg3saDY8bqxMJsr-7VSfObaL-Gw7lS3f3zqRMedlhdL4ZaOuCaI6NRGq43xymBFcve8MTh7VnBHnKElDSfJJdGpjj4r873asPx7JaMEp-5Ecs/s1600/homo.antecessor.jpg
http://www.saunalahti.fi/g333/alkuihminen.jpg
http://blogs.colette.fr/joshcheuse/files/2009/05/pythagoras.jpg

keskiviikko 1. joulukuuta 2010

Aivojen Päivällinen IV

Meistä jokaisella on hyvät geenit oikeanlaisessa ympäristössä.



________________________________________
Kuvalähde: http://www.tgm.org/wotw/soaringEagleMountain.jpeg