torstai 19. tammikuuta 2012

Uusi sarja alkaa: Eating for dummies

Minulla on unelma. Siinä syömisemme muuttuu taas helpoksi. Jokaisesta suupalasta tulee rakettitieteen, poliittisen kannanoton tai suorituksen sijaan terveellinen nautinto. Hyvät tottumukset automatisoituvat ja ruokakulttuurimme alkaa rakentua hötön sijaan lujemmalle pohjalle. Ilman että asiaa tarvitsee joka välissä analysoida.

Totuus löytyy nettikeskustelujen, voin, superfoodien ja karppisleivän sijaan kalasta, kasviksista, pähkinöistä, palkokasveista, marjoista, hedelmistä, kylmäpuristetuista kasviöljyistä, riistalihasta, täysjyväviljasta, hapanmaitotuotteista, suklaasta, hyvistä yöunista, rennosta elämästä, päivärytmistä, läheisistä ihmissuhteista, liikunnasta ja sopivasta määrästä paheita.

Siinä kaikki.

Mutta kun...

Emme nyt ehdi.
Ainakaan laittaa ruokaa.
Haluamme tuloksia äkkiä.
Ja mielellään ilman että pitää muuttaa jotain.
Kun on tämä elämäntilanne.
Ja miten ihmeessä "kuunnellaan omaa kehoa"?
Kun se keho ohjaa syömään liikaa ja väärin.
Terveellinen ruoka on kallista.
Kaikki on niin ristiriitaista ja vaikeaa.
Ei tässä tiedä enää keneen voi luottaa.
Ainakaan asiantuntijoihin ei voi luottaa.
Eikä itseenkään.
Mikä siis avuksi?

Edellä kuvattu ajatuskulku on nykyään niin yleinen, että päätin rakentaa uuden kirjoitussarjan purkamaan syömiseen liittyvää sekasortoa. Välillä on hyvä palata yksinkertaisten peruspilarien äärelle ja katsoa ovatko ne kaikki paikallaan omassa ruokavaliossa. Miettiä mitä itselle edustaa normaali ja rento syöminen, jossa terveellisyydestä ei tingitä. Paitsi silloin kun se tinkiminen on terveellistä, kuten viikonloppuna, juhlissa ja tilaisuuden mukaan.

Terveellisin ruokavalio on oman ammatillisen näkemykseni mukaan sellainen, jota on mahdollista nuodattaa koko loppuelämän ajan, kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Tämä edellyttää selkeiden raamien yhdistämistä joustavuuteen. Voisin kirjoittaa tuhansia sivuja siitä, kuinka tämä onnistuu käytännössä, mutta nyt ajattelin kokeilla siirtää viestinnän painopistettä tekstin sijaan kuvalliseen ilmaisuun.

Tavoitteenani on koostaa Eating for dummies -opas, jota vilkaisemalla kuka tahansa voi saada nopeasti uusia ideoita omaan ruokavalioonsa. Tulen sarjan edetessä kertomaan valokuvien ja kuvatekstien avulla, kuinka itse syön ja miksi koen syöväni terveellisesti. Silloinkin, kun lautasella komeilee kasa suklaata kaurapuuron seassa tai rekkamiehen annos hampurilaisia. Tämän lisäksi ne, joilla on ollut pitkään ongelmia syömisen kanssa, voivat hyödyntää raporttejani saadakseen käsitystä siitä, kuinka normaalipainoinen, perusterve, (allergioista huolimatta) monipuolisesti kulinaarisista iloista nauttiva nainen syö.

Jos tässä vaiheessa tulee mieleen kysymyksiä terveelliseen syömiseen liittyvistä haasteista, voitte laittaa niitä minulle tulemaan. Vastailen kysymyksiin tulevien juttujen yhteydessä.


Enjoy the ride. And food!

_____________________

11 kommenttia:

  1. Mahtava kirjoitus ja aloitus!
    Minulle aamupala on kaikki hankalin syöminen. Ruisleipää ei vatsa kestä missään muodossa yhtään. (Eikä mitään väliä millaista.) Kananmunista saan jostain syystä ilmavaivoja, muuten munakas kinkulla ja mustikoilla olisi hyvä. Pelkkä kinkku ja pensasmustikka tuntuu vähän, no, pienelle, mutta sillä olen suunnilleen mennyt. Vinkkejä otetaan tähän mielellään.
    Yleensäkin vatsani reagoi tosi voimakkaasti esim. perunaan, riisiin, kaikkiin viljoihin (puhdas ruis kaikki pahin), hedelmiä kestää vain hitusen.. Odotan innolla jatkoa jutuillesi.

    VastaaPoista
  2. mielenkiintoista :) ja varmasti avuksi monelle!!

    VastaaPoista
  3. Mielenkiintoista tästä tulee, se on varma. Osa kuvista on sitten aika ällöjä. Huomasin lopullisesti kuin vaikeaa on kuvata hienosti herkullisiakin annoksia. Kännykkäkameralla. :D

    Anonyymille: Mullakin on ongelmia ruisleivän kanssa, mutta puurot sopivat jos ne on valmistettu kaurasta ja gluteenittomista viljoista. Monenlaista aamupalaa on tulossa, mutta pääosin ruokavalioni on melkoista "harppausta" eli hiilareita eikä viljoja ei karteta.

    VastaaPoista
  4. "Minulla on unelma. Siinä syömisemme muuttuu taas helpoksi. Jokaisesta suupalasta tulee rakettitieteen, poliittisen kannanoton tai suorituksen sijaan terveellinen nautinto. Hyvät tottumukset automatisoituvat ja ruokakulttuurimme alkaa rakentua hötön sijaan lujemmalle pohjalle. Ilman että asiaa tarvitsee joka välissä analysoida."

    Ihanaa! Mulla on sama unelma! :) Plus, että jokainen meistä vois vaan hymyillä peiliin katoessa, eikä alkaa miettiä (luultavasti olemattomia) vatsamakkaroitaan tai jotain muuta yhtä tyhmää, jolla ei ole oikeasti mitään merkitystä.

    VastaaPoista
  5. Juuri näin, pitääkin muistaa hymyillä seuraavan kerran itselleen. ;)

    VastaaPoista
  6. Erinomainen teksti ja aihepiiri! Innolla odottaen...

    - Satu

    VastaaPoista
  7. "Totuus löytyy nettikeskustelujen, voin, superfoodien ja karppisleivän sijaan kalasta, kasviksista, pähkinöistä, palkokasveista, marjoista, hedelmistä, kylmäpuristetuista kasviöljyistä, riistalihasta, täysjyväviljasta, hapanmaitotuotteista, suklaasta, hyvistä yöunista, rennosta elämästä, päivärytmistä, läheisistä ihmissuhteista, liikunnasta ja sopivasta määrästä paheita."

    Tämä oli kuin minun suustani :).

    VastaaPoista
  8. aivan loistavaa! Tämmöistä sarjaa onkin odotettu! :)

    VastaaPoista
  9. nastaa jo nyt, mitäköhän on luvassa edessäpäin...

    VastaaPoista
  10. Onko hapankaali terveyspuolella vaiko pahe :)

    VastaaPoista