Kirjoittelin jo viime kesänä soijan vaikutuksista ihmiskehoon pyrkimyksenäni tuoda hieman tasapainoa hysteerisiäkin piirteitä saaneeseen soijakeskusteluun. Jutun jälkeen minua pyydettiin kirjoittamaan soijasta vielä lisää, sillä monessa taloudessa soija edustaa halvan ja hyvän kotiruoan yhtä peruspilaria. Sitä ei siis olla heivaamassa ruokavaliosta kovin heppoisin perustein.Osalle soijan karttaminen näyttää sen sijaan olevan itsestäänselvyys. Edelleen tulee vastaan argumentteja, joiden mukaan soija on myrkkyyn verrattava hirvitys, johon ei varsinkaan miesten kannata koskea pitkällä tikullakaan:
"Aivan viimeaikoina useat tutkimukset ovat osoittaneet soijatuotteiden laskevan merkittävästi miesten testosteronitasoja. Lisäksi tutkimukset ovat antaneet viitteitä siitä, että soijatuotteet surkastavat miesten aivoja, heikentävät mentaalisia kykyjä ja aiheuttavat masennusta. Tämä johtunee soijan phytoestrogeenien kilpailusta miesten pienen mutta älylliselle toiminnalle välttämättömän estrogeenitason kanssa."- Tuntematon
En ole edelleenkään nähnyt useita tutkimuksia, joihin lainauksen kaltaisissa kannanotoissa viitataan. Mutta jos varteenotettavia tutkimuksia tulee vastaan, ilmoitan kyllä. Pubmed or it didn´t happen. En mene enää tarkemmin aiheeseen miehet ja soija, mutta kysytäänpä vieressäni istuvalta soijan entiseltä suurkuluttajalta kokemuperäinen näkemys.
Herra Z, mitä vaikutuksia aivotoimintaasi, mielialaasi, testotasoihisi ja kehoosi huomasit vuosina 2006-2008, jolloin vedit prosessoitua soijaa reippaalla otteella joka päivä?"En huomannut mitään muuta, kuin lihasmassan kasvua edistävän vaikutuksen."Miksi et käytä enää soijaa niin paljoa?"Flatulenssi ja sen myötä seuraavat sosiaaliset haitat."
Tästä päästäänkin asian ytimeen. Soija voi toimia ruokavalion normaalina osana silloin, kun se ei aiheuta allergia- tai vatsaoireita. Osalle suomalaisista soijan käyttäminen on sen sijaan vähän samanlainen dilemma kuin ruisleivän. Sosiaaliset haitat ajavat jo hyötyjen ohi. Tästä johtuen en yritä markkinoida soijaa ruokana, jota jokaisen olisi hyvä syödä. Pyrin ainoastaan tuomaan uusia näkökulmia soijatuotteita koskevaan keskusteluun. Tällä kertaa annan lausuntoni soijarouheesta.
Pahamaineinen soijarouhe
Soijarouhe on saanut muita soijatuotteita enemmän kritiikkiä osakseen ja katson tämän johtuvan lähinnä seuraavista syistä:
1. Soijarouhe on herkälle suolistolle vähemmän ystävällismielistä kuin esimerkiksi tofu. Tämä johtuu soijarouheen sisältämästä suuremmasta hiilihydraattimäärästä. Soijan hiilihydraatit sulavat huonosti, joten mikäli soijapavut ja soijarouhe aiheuttavat ongelmia, voi pääosin proteiinia sisältävä tofu olla parempi valinta. Kannattaa kuitenkin huomioida myös se, että soijarouhe muuttuu helpommin sulavaksi, jos sitä kypsennetään riittävästi. Itse laitan rouheen turpoamaan aina kiehuvaan veteen ennen, kuin alan tehdä siitä varsinaista ruokaa.
2. Soijarouheen valmistamisessa käytetään heksaania, joka on ihmiselimistölle haitallinen liuotin. Heksaania käytetään öljyn erottamiseen soijapavuista, jolloin valmiiseen soijarouheeseen jää jäljelle hyvin vähän rasvaa. On epäselvää kuinka paljon heksaania voi päätyä tässä prosessissa valmiiseen tuotteeseen ja mitkä jäämien vaikutukset ovat elimistössä. Netissä on paljon heksaanipohjaisia varoittelukirjoituksia, mutta selkeää informaatiota niistä ei oikein löydy. Onneksi kemiantekniikan DI Anja Nystén tietää tarkemmin:
"Heksaani haihtuu helposti, toisin kuin öljy, joten liuotin on helppoerottaa seoksesta. Kuluttajalle myyntivalmiissa, rasvattomassa soijatuotteessa saa heksaanijäämiä olla enintään 30 mg/kg. Eli jos pistelee poskeensa kilon soijarouhetta, saattaa syödä enintään 30 mg eli 0,03 g heksaania. Sadan gramman annoksella maksimimäärä on 0,003 g, joka on todella vähän. Heksaani on siis sangen epäolennainen asia."- Anja Nystén
Olen tyytyväinen Anjan vastaukseen enkä rajoita omaa soijarouheen käyttöäni ainakaan heksaaniargumenttien perusteella. En tosin näe mitään syytä siihenkään, että tietoisesti painottaisin ruokavaliotani soijatuotteisiin, kun saatavilla on ravintorikkaampiakin aineksia. Välillä on vaan kivaa syödä hyvää vegaanista pastakastiketta. Siinä kaikki.
Siispä yhteenvetona: Soijarouhetta voi käyttää, jos pakki kestää ja inspiraatiota riittää. Mitään superterveellistä ruokaa soija ei kuitenkaan ole varsinkaan teollisesti prosessoidussa muodossa.
__________________
Viimeisessä kappaleessa kiteytät soijarouheen ongelman: se on pitkälle jalostettu teollinen tuote. Mielestäni lähes kaikki, mitä en pysty omassa keittiössäni alkutuotteesta valmistamaan on epäilyttävää.
VastaaPoistaJa mitä flatulenssiin tulee, on se joillakin muutoin tervevatsaisilla erittäin voimakasta nimenomaan soijarouheen, soijasuikaleiden ja esim. soijaproteiini-isolaatin nauttimisen jälkeen. Tällöin teksturoitua soijaa ei tosiaan voi kaikille suositella.
Mutta köyhän kokkailijan sitä kannattanee suosia, koska siitä saa helposti proteiinia.
Kiitos kirjoituksesta!
Olen sitä mieltä, että soijaa on markkinoitu jokseenkin harhaanjohtavasti. Juuri siitä syystä, että eri soijatuotteiden välillä on paljon eroja terveellisyydessä, mutta osa ihmisistä niputtaa nyt kaikki soijatuotteet samaan syssyyn.
VastaaPoistaJos otetaan huomioon ruokavalion kokonaisuus ja rahatilanne, on monen vegaanin kohdalla soijarouhe tärkeässä asemassa. Ja sen käyttäminen järkevämpi valinta, kuin ruokavalion vääristyminen liian hiilihydraatti- ja rasvapitoiseen suuntaan liian vähäisen proteiininsaannin takia.
Mitä mieltä olet ihan soijapapurouheesta?
VastaaPoistaIte syön päivittäin iltapalaksi soijarouhetta puurona, ja joukkoon laitan ruokalusikallisen rypsiöljyä ja merisuolaa.
Oon kuitenkin kans alkanu miettii että se aika käsiteltyä kamaa...
Tosin oma uskallus ei vielä tohon soijapapurouheeseen riitä, siinähän on rasvat ja kaikki, joten energiaakin huimasti enemmän.
... Tosin tuplasti maukkaampaakin se on.
Tofu on soijatuotteista järkevimpiä valintoja, jos proteiinia haluaa lisätä kasviperäisistä lähteistä. Onneksi alkaa olla saatavilla myös hampputuotteita ja jatkossa varmaan kotimaisia herneproteiinivalmisteita. Käsiteltyjähän soijamaidot ja rouheet ovat, joten sikäli voi olla hyvä monipuolistaa ruokavaliota muillakin proteiinin lähteillä.
VastaaPoistaMutta onko soijapapurouhe parempi kuin soijarouhe? Jälkimmäinen siis teksturoitu teollinen tuote ja ensimmäinen ei ihan niin pitkälle käsitelty?
VastaaPoistaEn ole laisinkaan perehtynyt soijapapurouheeseen. Onko se tehty kypsennetyistä soijapavuista?
VastaaPoistahttp://www.erimenu.fi/tuote/Risetti%20Oy/Soijapapurouhe%20500g%20vaalea%20paahdettu/ En tiedä kans, tämmöistä multa ainakin löytyy.
VastaaPoistaSiinä on ne rasvat tallessa verrattuna ihan soijarouheeseen.
Laittaisin aika samaan syssyyn soijarouheen kanssa tuon. Lisäksi soijan rasvahapot ovat jo tuossa paahtamisprosessissa kärsineet.
VastaaPoistaHmmm ... soijakasvin syötävä osa on se papu. Lehdethän on myrkyllisiä. Niin se papukin on ilman keittämistä; raakana niitä ei pidä mennä syömään. Tuoreena, vastakiehautettuna ja nopeasti jäähdytettynä oikein hyvää; palot silvitään niin kuin herneen palot ja heitetään pavut naamaan. Hankalampaa viljellä Suomessa; palkoja ei saa paljoa, eikä niissä ole paljoa papuja, mutta pieni vähä onnistuu jos haluaa kokeilla. Lankomies viljelee niitä Paraguayssa sadalla hehtaarilla. Ehkä hänen pelloiltaan tulee teidänkin käyttämienne rouheiden raaka-ainetta. Ei voi tietää; kauppa on yhtiöiden käsissä.
VastaaPoistaJuu soijapavuissa on haitallisia aineita, jotka kuumennus tuhoaa. Mun suosikki on edamame, nuoret vihreät soijapavut, joita voi napostella japanissa palon sisältä. :)
VastaaPoistaHesessä söin herkullisen soijatortillan. Paljon paremman makuista kuin ne ns. burgerpihvit. En kovin usein Hesen tuotteita käytä, mutta tuo soijatortilla kyllä ihan namilta maistui eikä tullut masu kipeäksi
VastaaPoista