torstai 16. kesäkuuta 2011

Kympin tyttöjen kosto

Viittaan kympin tytöillä teinileffojen silmälasipäisten lukutoukkabeibejen lisäksi moniin muihinkin stereotyyppeihin. Esimerkiksi nynnyihin akateemisiin naisiin, jotka ovat erityisen lähellä sydäntäni. Sarjan edetessä selviää miksi.
"A female nerd. Usually has glasses and braces. Nerds usually have nerdgasms when a nerdette walks into the room. Their glasses will fog up and they'll get really nervous." -Urban Dictionary


Tänään naisten innovatiivisuuden ja siihen mahdollisesti liittyvien hidasteiden pohdiskelu jatkuu siis entistä intensiivisemmin ja pääsemme viimein asian ytimeen. Aikaisemmin ilmestyivät osa 1. ja osa 2., jotka kannattaa käydä lukaisemassa myös. Niissä käsiteltiin maailman mullistajan kolmesta tärkeimmästä ominaisuudesta kekseliäisyyttä ja energisyyttä. Nyt on vuorossa riskinottokyky.

Riskinottokyvyn ja itseluottamuksen puute - naisten innovatiivisuuden esteet?
Kuten kahdessa edellisessä osassa kävi ilmi, en löytänyt riittävän vakuuttavaa näyttöä sille, että naiset eroaisivat nuorista miehistä kekseliäisyyden tai energisyyden osalta. Ainakaan siinä määrin, että näiden omianaisuuksien puute voisi selittää naisten julkisten innovaatioiden vähäisempää määrää. Totesin kyllä, että naisten pikkutarkkuus, perfektionistisuus, ulkonäköpaineet tai perhe-elämän vaatimukset saattavat jossakin määrin heikentää heidän energisyyttään. Kuitenkaan lähtökohdissa ei ole perustavanlaatuista eroa, joten paljon olennaisempi tekijä lymyilee jossain muualla. Uskallan väittää, että riskinottokyvyssä. Tähän piirteeseen liittyy myös olennaisesti itseluottamus, joten käsittelen kumpaakin yhtenäisenä kokonaisuutena.


Mitä naisten ja miesten riskinottotaipumuksista ja itseluottamuksesta voidaan todeta yleisesti? Katsotaanpa:
  • Seksuaalivalinnan näkökulmasta riskinottokyky ja kilpailullisuus ovat olleet aikojen alussa miehille naisia hyödyllisempiä ominaisuuksia. Ovat ehkä vieläkin. Ainakin sen perusteella, miten rankkaa palautetta miehille annetaan esim. ravintoloissa ihan asiallisistakin iskuyrityksistä.
  • Naisille riskien hinta on ollut aina liian kova maksettavaksi, myös evolutiivisessa mielessä. Muinaisaikoina jälkeläisten selviäminen on ollut enemmän äidin, kuin isän hoivasta riippuvaista, joten luonnonvalinta on suosinut naisten kohdalla varovaisuutta.
  • Toisin sanoen miehet ovat voineet levitellä geenejään ympäriinsä ja ottaa osaa vaarallisiin aktiviteetteihin, sillä naiset ovat huolehtineet heidän jälkeläisistään miesten vammautumisen tai kuoleman jälkeenkin.
  • Tänäkin päivänä taidollisesti täysin samantasoisten yksilöiden joukossa miehet valitsevat naisia huomattavasti todennäköisemmin kilpailutilanteen, kun siihen tarjotaan mahdollisuutta.
  • Merkittävin syy edellämainittuun on miesten ylivertaisempi luottamus omiin kykyihinsä.
  • Karkean jaon mukaan naiset ja miehet reagoivat eri tavoin myös stressiin. Taistele tai pakene on miehille tyypillinen strategia. Naiset sen sijaan turvautuvat useammin hoivaamiseen ja sosiaalisten suhteiden vaalimiseen.
  • Miehet kuolevan naisia merkittävästi useammin onnettomuuksissa. Eritoten nuoret miehet, joiden suhtautuminen muun muassa moottoriajoneuvoihin on useissa maissa, no...käykää välimeren suunnalla katsomassa. Vuoristotien mutkassa jos toisessa näkyy pieni vainajalle pystytetty alttari ja tien vierestä on mahdollista bongata itsensä telonut mies.

  • Suomalaisista puolet on naisia, mutta yrittäjistä heitä on vain kolmannes.
  • Jne..muutakin aineistoa löytyisi vaikka kuinka, mutta eiköhän tämä jo riitä.

Riskinottokyvyn ja itseluottamuksen puute arkielämässä
Eli bingo, nyt siirryttiin sille tärkeimmälle osa-alueelle, johon massiiviset korjaustoimenpiteet kannattaa kohdistaa. Enkä tarkoita sitä, että kilttien nynnyttärien tulisi käyttäytyä rohkeammin liikenteessä tai kilpailla yhteiskunnan aitiopaikoista verissäpäin. "Revenge of the nerdettes" tapahtuu huomattavasti viisaammin ja siellä missä muutokseen on ensisijaisesti aihetta.


Aloitetaan kartoittamalla ihan arkipäiväisiä tilanteita työpaikoilla ja asiantuntijatehtävissä. Niihinhän nuo kympin tytöt yleensä päätyvät jatkamaan nöhvöilyään.

Sosiaalinen mukautuvuus asiantuntijatehtävissä
Katsoisin näiden (tai köh, meidän) naisten riskinottohaluttomuuden, kilpailuasetelmien välttelyn sekä itseluottamuksen puutteen ilmenevän vahvasti esimerkiksi sosiaalisena konformistisuutena. Sosiaalinen konformistisuus eli enemmistön mielipiteen tunnusteleminen ja siihen mukautuminen on universaali ilmiö. Yksilöiden välillä on kuitenkin suurta vaihtelua siltä osin, missä määrin tätä paikoin hyödyllistäkin ominaisuutta käytetään. Naiset arvostavat mukautuvuutta jonkin verran miehiä enemmän ja toteuttavat sitä omassa toiminnassaan. Suosikkikirjoittajani Tuomas Enbuske kuvailee ilmiötä riipivän osuvasti:
"Olen haastatellut työssäni toimittajana älyttömät määrät yliopiston käyneitä, maistereita ja tohtoreita. On uskomatonta, kuinka samanlaisia vastauksia kaikki tuntuvat asioihin antavan. Ryhmästä löytyy aina vain samalla tavalla eri tavalla ajattelevia. Erityisesti akateemiset naiset ovat neuroottisen huolissaan siitä, minkälaista palautetta heille tulee oman alan sisältä, jos he uskaltavat sanoa edes jotain poikkeuksellista."
Auts, tunnustan. Esimerkiksi ennen tämän blogin perustamista mietin ihan tosissani voiko kliinisessä työssä toimiva psykologi pitää blogia. En nimittäin löytänyt ainuttakaan suomalaista omalla nimellään kirjoittelevaa psykoblogistia, joten päättelin, ettei alani edustaja voi hillua netissä levittelemässä ympäriinsä omia mielipiteitään. Mitä kaikki kollegatkin sanoisivat; asiakkaat, mahdolliset työnantajat, naapurin Pirjo?!! Lopulta koin niin voimakasta tarvetta saada kanavoitua näkemykseni muidenkin hyödyksi, että blogi jotenkin vahingossa perusti itsensä. Aluksi käytin tosin salanimeä, ettei kukaan vaan näkisi. Voi niitä aikoja. Siitä on nyt vuosi ja kaikki silloiset ajatukseni kollegiaalisesta tuomiosta tuntuvat täysin naurettavilta.


Haitallisen sosiaalisen mukautuvuuden vähentäminen on siis täysin mahdollista eikä sitä kannata missään nimessä luokitella pysyväksi piirteeksi. On esimerkiksi hyvä huomioida, että naisten mukautuvuudella on pitkät juurensa historiassa. Jokainen voi kuvitella päässään filmin, joka näyttää muutamassa sekunnissa uppiniskaisiin naisiin aikojen saatossa kohdistetut väkivallanteot. Valitettavasti monissa kulttuureissa naisia pidetään edelleen ojennuksessa rankalla otteella, vaikka täällä pohjolassa ollaankin onnekkaampia.




Tässä minäkin kirjoittelen ihan mitä huvittaa eikä siitä ole ainakaan toistaiseksi tullut mitään muuta, kuin myönteisiä seurauksia. Eläköön sananvapaus ja teknologia! Jatkan vielä Tuomas Enbusken kootuilla lausahduksilla, jotka voin täysin allekirjoittaa keskusteltuani seuraavasta ongelmasta monet kerrat sekä miesten että naisten kanssa:
"Cambridgessä työskentelevä professori Simon Baron-Cohen kirjoittaa kirjassaan “Olennainen ero – totuus miesten ja naisten aivoista” kuinka hormonit vaikuttavat sukupuolten ajatteluun. Hänen mukaansa äärimmäiset naisen aivot yrittävät jatkuvasti selvittää toisten mielentiloja. Kysymys “mitä muut minusta ajattelevat” nousee naisen päähän huomattavasti useammin kuin miehen."

"Jos joku sanoo naiselle jotain pahaa vaikka työpaikan palaverissa, nainen vatvoo sitä todennäköisesti päiväkausia. Mies taas unohtaa asian vartissa."
Niinpä niin. Tässäpä oli mielestäni jo aivan riittävä otos valideja selityksiä. Selityksiä sille, miksi naisten loistavat ideat tukahdutetaan toimistoissa, tärkeissä palavereissa ja julkisuudessa alkutekijöihinsä. Heidän itsensä toimesta!

Arvostelun pelosta ja yleisen mielipiteen mukana nyökyttelystä ei siis ole hyötyä keksijän tai tiedenaisen uralla. Jotain on tehtävä, mutta mitä? Se selviää seuraavassa numerossa. Katsotaan taas loppuun opetusvideo:


____________________________________________________________
Lähteet:
http://www.yrittajanaiset.fi/index.php?k=4206
http://qje.oxfordjournals.org/content/122/3/1067.short
http://www.epjournal.net/filestore/ep026685.pdf
http://www.rci.rutgers.edu/~sjacksox/PDF/IdentityImplicationsofConformity.pdf
Kuvalähteet:
http://i582.photobucket.com/albums/ss266/floeyramone/blogphotos/Cosplay/daria.jpg
http://www.franticassembly.co.uk/media/media/images/Ignition_1_jpg_460x307_crop_upscale_q85.jpg
http://3.bp.blogspot.com/_mmBw3uzPnJI/Sp0YbGqrNkI/AAAAAAAAupM/McyTgPFWAx0/s400/extreme_car_stunts_14.jpg
http://www.thecuttingedgenews.com/uploads/cmimg_2205.jpg
http://1.bp.blogspot.com/_uuEaCUoipUg/SMxBbn7EZUI/AAAAAAAAAQw/9ZDT6T3U2J0/s400/Witch+Burning.jpg
http://dianiko.files.wordpress.com/2010/05/the_stoning_of_soraya_m.png

10 kommenttia:

  1. What half-baked dribble!

    Tässä pätkässä oli kosolti asiaa. Arvostan. Nämä samat itsetunto-ongelmat, oman mielipiteen esilletuomisen vaikeus ja vähättely ovat osasyynä myös siihen, miksi joissain työtehtävissä - tehtävissä, joissa palkka neuvotellaan - toimivat naiset saavat merkittävästi pienempää palkkaa kuin miehet.

    Mutta kuinka suuri osa tästä ongelmasta onkaan sitten biologista? Viitaten esitettyyn väitteeseen luonnonvalinnan osuudesta. Antropologisista tutkimuksista voisi kaivaa jotain osviittaa asiaan - Etenkin naisen roolista ja käyttäytymisestä vahvasti matriarkaalisissa yhteisöissä.

    VastaaPoista
  2. Totta, ja naisten palkkanynnyydestä kärsinevät myös jo miehet, jotka hakeutuvat naisvaltaiselle alalle. Mietin usein mitä hittoa esim. oman alani palkkaneuvotteluissa on tapahtunut. :P

    Mitä tulee evoluutiopsykologiaan, voimme lopulta vain spekuloida pienten tiedonsirujen avulla sitä, miten muinaisaikoina on toimittu olosuhteiden pakosta. Sama ongelma vaivaa tällä hetkellä ravitsemustieteen paleoliittista haaraa. Kuitenkin nämä konseptit auttavat hahmottamaan asioita. Luomaan sellaista narratiivia, jonka avulla noustaan sorron yöstä tai jotain. Totean siis, että sorruin kirjoituksessani tietoisesti melkoiseen kirsikoiden keräilyyn, koska muuhun ei ole nyt resursseja. (Yritän irtautua naisellisesta hapatuksesta, perfektionismista ja piiperryksestä.)

    Katson että sukupuolten välillä on keskimääräisiä biologiaan pohjautuvia käyttäytymiseroja. Osa on hyvin pieniä, mutta niitä vahvistetaan kulttuurin taholta siinä määrin, että lopulta niistä tulee erittäin näkyviä. Oletko muuten lukenut Margaret Meadin havainnoista kirjassa Sex and Temperament: In Three Primitive Societies? Se on yksi tärkeimmistä ajatteluuni vaikuttaneista teoksista.

    VastaaPoista
  3. Erittäin hyvää pohdintaa blogissa. Itse olen akateemisesti koulutettu nainen asiantuntijatyössä ja jatkuvasti saan itseni kiinni siitä, etten sano asiaani. Se on raivostuttavaa, sillä asiat eivät etene ja kykyni menevät hukkaan. Vielä raivostuttavampaa on, että olen itse osasyyllinen :D

    VastaaPoista
  4. Ei ole tullut luettua kyseistä opusta. Vaikuttaisi mielenkiintoiselta pikaisen googletuksen perusteella. Koko kirja taitaa oikeastaan juuri siitä aiheesta mistä tuossa aiemmin mainitsin. Hoho.

    Vaikka biologiset tekijät ovat itsessään usein perin heikkoja, on niillä kuitenkin vahva ohjaava voima erilaisten yhteisö- ja käytösmallien kehittymisessä, joten teknisesti katsoen yhteiskuntamallit ovat biologisten nyanssien seurausta, jolloin vertailu biologinen vs. sosiologinen vaikuttaa äkkiseltään vähän hölömöltä. Joku asiantuntija voisi olla ehkä eri mieltä, mutta olkoon. Ähih.

    Tuollainen mainitsemasi vaikutusten summautuminen on perin looginen teoria. Eli kulttuuri ja biologia joutuvat resonanssiin, näin insinööritermein, ja korostavat toinen toisiaan. Omasta mielestäni näistä kahdesta vahvin rooli on kulttuurilla. Periaatteessa nykyisin vallitsevan tasa-arvoisemman kulttuurin naiset tärähtävät työmarkkinoille vasta joskus tulevaisuudessa. Jokainen on kuitenkin aikansa lapsi, jne. Lapsuus ja varhaisnuoruus on varsin ratkaisevassa asemassa sen oman identiteetin syntymisessä ja sen aikainen ilmapiiri on sitten keskeinen tekijä koko sopassa. Me emme siis tiedä vielä, millaisia ovat 2010 vuoden ilmapiirin naiset - Me olemme vasta saamassa tiedon Simo Vaatehuoneelta -aikakauden naisista.

    Sekavaa ajatusvirtaa. Eyh!

    VastaaPoista
  5. Minna: Kiitoksia!

    Tiedän tuon kuvaamasi raivostuttavan tunteen, joskin omalla kohdallani se ilmenee nykyään enemmän vapaa-aikana. Työelämässä taas olen huomannut, etten saa koskaan pidettyä suutani kiinni, mikä on ihan hyvä homma, mutta en valitettavasti aina meinaa kestää seurauksia. :D Mutta eiköhän tässä jotain keinoja keksitä, joilla tilanne korjaantuu vähitellen.

    Juho: Haistoin Margaret Meadin kommentissasi, ja ehdin olettaa, että viittasit hänen löydöksiinsä. :)

    Hyvää ajatusvirtaa. Biologian ja sosiologian erottelu on tosiaan vähän keinotekoista. Samalla tapaa, kuin esim. mielen ja ruumiin erottelu ja käsittely omissa yksiköissään. Toimii tiettyyn pisteeseen saakka selkeyden tähden, mutta alkaa sitten johtaa kokonaisuuksina toimivien ilmiöiden kuvausten pirstaloitumiseen.

    Siispä jos halutaan oikeasti hyödyntää nature-nurture-tietämystä, tulee liikkua sujuvasti kokonaiskuvan ja pikkuosien välillä sekä miettiä miten noita tutkimustuloksia voidaan käyttää ihmisten auttamiseksi.

    VastaaPoista
  6. Tosi hyvää pohdintaa, Hanna! Konformistisuus on tosiaan positio, josta olisi hyvä kasvaa irti. Sen jälkeen voi tulla kapinallinen vaihe, jossa halutaan nimenomaan irtiottoa kaikesta siitä, mikä mielletään normaaliksi, keskiverroksi tai viralliseksi, mutta tämä kapinallisuuskaan ei ole vielä oikein kypsä positio. Vasta sitten kun suhde omaan yhteisöön muotoutuu vapaasti siten, että ei ole ehdotonta tarvetta mukautumiseen eikä liioin kapinaan, ihminen vasta on vapaa ja hänellä on mahdollisuus toimia kypsästi. :-)

    VastaaPoista
  7. Hieno kommentti. Tasapainon löytäneellä osaajalla ei ole tosiaan niin suurta tarvetta havitella palkkiota ulkopuolelta. Ei testata muiden välittämistä kapinoimalla tai sitten hakea heidän hyväksyntäänsä mukautumalla.

    Toki jokainen ihminen tarvitsee tukea eikä kukaan voi elää täysin sosiaalisten ilmiöiden koskemattomissa. Ihan hyvä niin, sillä kaikkihan me olemme lopulta jollain tapaa yhtä ja se on kaunista. Kuitenkin juuri tuollainen kuvaamasi kaltainen älyllinen vapaus on se mitä kohti kannattaa aina pyrkiä.

    VastaaPoista
  8. Oli taas niin kiinnostavaa tekstiä! Kiitokset Hanna, olet sinä sitten taitava ajattelija ja kirjoittaja! :)

    VastaaPoista
  9. Kiitoksia Mustikkatyttö, ihanasti sanottu. Piristää kuulla tuollaista toiselta taitavalta ajattelija-kirjoittajalta. :)

    VastaaPoista
  10. No mutta...tästähän tuli ihan mahtava päivä! :)

    VastaaPoista