Tukahdetusta itsepäisyydestä,
epäonnistumisen pelosta,
tasapäistävästä koulutusjärjestelmästä,
ulkomuistiin keskittyvästä opiskelusta.
Sosiaalisiin normeihin sopeutumisesta
itsenäisen ajattelun kustannuksella.
Niistä on kiltit kympin tytöt tehty
kanelin, sokerin
ja kaavoihin survotun lahjakkuuden ohella.
Ne tytöt ja naiset,
joistaolisi voinut tulla
tulee vielä jotain suurta.
Kunhan korjausliike tehdään ja äkkiä.
Olen tällä hetkellä äärimmäisen innostunut sekä naisten että miesten lahjakkuudesta ja luovuudesta. Erityisesti kansallisesti tärkeästä innovaatiokapasiteetista, jota toivoisin hyödynnettävän aikaisempaa paremmin yhteiskunnassamme. Ajattelin alunperin käsitellä aihetta lyhyesti kummankin sukupuolen näkökulmasta, mutta tehtävä osoittautui täysin mahdottomaksi. Ajatukseni lähtivät rönsyilemään suuntaan jos toiseen, joten päätin aidata kirjallisen temmellyskenttäni hallittavammaksi kokonaisuudeksi. Keskityn ainoastaan lahjakkuuskeskustelujen yhteydessä turhan usein sivuutettuihin huippulahjakkaisiin, mutta turhan miellyttämisenhaluisiin naisiin. Niihin "kiltteihin kympin tyttöihin", joiden katsotaan menestyneen tuurilla tai hikaroimalla, jyränneen nuoret miehet yhteiskunnassa ja hymisevän nyt jotain turhaa diipadaapaa yliopiston aitiopaikoilla. Heihin, joilla olisi älynsä puolesta mahdollisuuksia keksiä jotain mullistavaa ja valloittaa maailma, mutta kun...
Luin muutama päivä sitten Tuomas Enbusken aihetta ohimennen sivaltavan puheenvuoron Muodollisesti pätevä kansakunta, jossa hän esittää akateemista koulutusta ihannoivan yhteiskuntajärjestelmämme haaskaavan kapinallisten nuorten miesten nerouden ja ajavan nämä syrjäytymisen partaalle. Nuoret naiset sen sijaan sopeutuvat nykymaailmaan paremmin, mikä on kuulema sääli, sillä suurtekoihin näistä mimmeistä ei ole siinä missä raggarijätkistä olisi. Ainakin jos viitataan yhden neuropsykiatrin kannanottoihin:
Nettiä selattuani ja nuo mainitsemani lähteet tarkastettuani päädyin toteamaan karun itsestäänselvyyden: suurin osa maailman tärkeimmiksi luokitelluista innovaatioista on todellakin miesten tekemiä (tai nimiinsä ottamia). Lisäksi nämä keksinnöt ovat edellyttäneet suunnattomasti Brizendinen mainitsemia ominaisuuksia: kekseliäisyyttä, energiaa ja riskinottokykyä. On siis paikallaan tarkastella naisten kohdalla yksitellen jokaista näistä ominaisuuksista. Miettiä puuttuuko naisilta jokin maailman mullistamisen mahdollistava palanen ja jos ei puutu, niin mikä ihme estää käyttämästä koko pakettia.
Mullistavan innovatiivisuuden osatekijät:
Kekseliäisyys
Joudun seuraavaksi ilmaisemaan asioita yksioikoisesti ja mainitsemaan moneen otteeseen sanan 'älykkyys', vaikka olen karsinut sen minimiin omassa kielenkäytössäni. Termi on nykyään turhan elitistisesti latautunut ja tiettyjen tahojen ryvettämä. Kognitiivista kyvykkyyttä mitataan usein vain muutamalla sektorilla, mikä kapeuttaa näkemystämme siitä mitä älykkyys ylipäätään on.
Älykkyystestit ovat rajoittuneita täysin ymmärrettävistä syistä, sillä niiden suunnittelu on haasteellista. Lisäksi yhteiskuntamme suosii verbaalista ja loogis-matemaattista päättelykykyä, joten toki näihin halutaan keskittyä esimerkiksi rekrytoinnissa. Toivoisin kuitenkin, ettei älykkyys tiivistyisi kuvaamaan kognitiivisen kyvykkyyden lukemattomista osa-alueista ainoastaan kahta. Mutta vahinko lienee jo tapahtunut, joten jatketaan.
Naisten ja miesten aivojen erot ja niiden merkitys käytännön elämän kannalta jaksavat kiehtoa niin neuropsykologian alalla toimivia tutkijoita, kuin meitä muitakin. Eräs naisten ja miesten lahjakkuuseroihin liittyvä suosikkiteoria on vaihteluhypoteesi, jonka mukaan esimerkiksi älykkyydessä on miesten kohdalla laajempi vaihteluväli eli joukossa on enemmän sekä "heikkolahjaisia" että huippuälykkäiksi luokiteltavia. Naisten joukossa on sen sijaan vähemmän ääripäitä kumpaankin suuntaan, mikä merkitsee huippuälykkäiden pienempää määrää miehiin verrattuna. (Mainittakoon tosin knoppitietona, että Guinnesin ennätystenkirja on listannut maailman korkeimman älykkyysosamäärän tittelin naisen nimiin.)
Selittäisikö siis huippuälykkyyden vähäisempi esiintyminen naisten keskuudessa innovaatiivisuuden lamaustilan? Ei, ainakin mikäli huomioimme yleisen konsensuksen luovuuden ja älykkyyden yhteyksistä. Tutkimalla luovuutta ja älykkyysosamääriä, on nimittäin selvinnyt, ettei pistemäärän 120 jälkeen luovuuden ja älykkyysosamäärän välillä ilmene enää säännönmukaista korrelaatiota. Eli sinä tuon 120 maagisen rajapyykin ylittävä idearikas neitokainen, voit huokaista helpotuksesta. Et tarvitse enää lisää kapasiteettia, sillä innovointimahdollisuutesi saattavat olla rajattomat. Se viereisen pulpetin matikkanero saattaa synnyttää Nokian älypuhelinperheeseen seuraavan uuden tulokkaan, mutta sinä voit keksiä jotain mistä kukaan ei ole koskaan kuullutkaan. Lisäksi kannattaa alkaa kaveerata sen matikkaneron kanssa ajoissa, sillä yhdessä saatatte kehittää kaikkea huikaisevaa. Jos sinä vain jaksat, ehdit ja uskallat.
Seuraavassa numerossa selvitetään miksi ja miten.
Ps. Tuomas Enbusken kolumnin voi käydä myös kuuntelemassa ylen sivuilta. Suosittelen lämpimästi tätä vaihtoehtoa, sillä Tuomaksen mukava ääni ja sanojen painot tekevät hänen ajatuksiinsa perehtymisestä huomattavasti miellyttävämpää, kuin pelkän tekstin lukeminen.
__________________________________________________
Kuvat:
https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEht0D73EYlXyUrbJsg8UBGfs4yqef0umWwmLLcHiX8CNYzVfRUBnpkw9h2M4d5hcglngVXap-K0bf-c8Tsqf81xDuMn0emRcAQgBR24isB7sHue0E0wJ0s8Geb6MPYicZCwYmA472tjTpn0/s1600/Creativity_is_boundless_by_Pixelnase.jpg
https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEitKJh8-OJQRFpIEsfXgvVXt9olyRHTvU7HpD_Ck4-ZtLi8niYPLEhRSLs6GlcWausZqG41z41YWKDuRyCkDDVRalDxeBp8zZuqEvZI50e3BjiA7uJRut97WHv9NaGU4Ea6bqMtpr6ikXjZ/s400/Evolution-mobile-phones-21.jpg
http://web-images.chacha.com/iq-score/iq-score-oct-13-2010-200.jpg
epäonnistumisen pelosta,
tasapäistävästä koulutusjärjestelmästä,
ulkomuistiin keskittyvästä opiskelusta.
Sosiaalisiin normeihin sopeutumisesta
itsenäisen ajattelun kustannuksella.
Niistä on kiltit kympin tytöt tehty
kanelin, sokerin
ja kaavoihin survotun lahjakkuuden ohella.
Ne tytöt ja naiset,
joista
tulee vielä jotain suurta.
Kunhan korjausliike tehdään ja äkkiä.
Olen tällä hetkellä äärimmäisen innostunut sekä naisten että miesten lahjakkuudesta ja luovuudesta. Erityisesti kansallisesti tärkeästä innovaatiokapasiteetista, jota toivoisin hyödynnettävän aikaisempaa paremmin yhteiskunnassamme. Ajattelin alunperin käsitellä aihetta lyhyesti kummankin sukupuolen näkökulmasta, mutta tehtävä osoittautui täysin mahdottomaksi. Ajatukseni lähtivät rönsyilemään suuntaan jos toiseen, joten päätin aidata kirjallisen temmellyskenttäni hallittavammaksi kokonaisuudeksi. Keskityn ainoastaan lahjakkuuskeskustelujen yhteydessä turhan usein sivuutettuihin huippulahjakkaisiin, mutta turhan miellyttämisenhaluisiin naisiin. Niihin "kiltteihin kympin tyttöihin", joiden katsotaan menestyneen tuurilla tai hikaroimalla, jyränneen nuoret miehet yhteiskunnassa ja hymisevän nyt jotain turhaa diipadaapaa yliopiston aitiopaikoilla. Heihin, joilla olisi älynsä puolesta mahdollisuuksia keksiä jotain mullistavaa ja valloittaa maailma, mutta kun...
Luin muutama päivä sitten Tuomas Enbusken aihetta ohimennen sivaltavan puheenvuoron Muodollisesti pätevä kansakunta, jossa hän esittää akateemista koulutusta ihannoivan yhteiskuntajärjestelmämme haaskaavan kapinallisten nuorten miesten nerouden ja ajavan nämä syrjäytymisen partaalle. Nuoret naiset sen sijaan sopeutuvat nykymaailmaan paremmin, mikä on kuulema sääli, sillä suurtekoihin näistä mimmeistä ei ole siinä missä raggarijätkistä olisi. Ainakin jos viitataan yhden neuropsykiatrin kannanottoihin:
"Yhdysvaltainen neurotieteilijä Louann Brizendine kirjoittaa miehen aivoista kertovassa kirjassaan The Male Brain, että murrosiän juuri ylittäneiden miesten energia, kekseliäisyys ja riskinottokyky ovat ilmeisesti tärkeimpiä syitä ihmiskunnan menestykseen."Provosoiduin. Tai siis inspiroiduin, jopa siinä määrin, että luin aiheeseen liittyen rivakalla tahdilla kirjan naisten lahjakkuudesta. Lisäksi kahlasin transsissa läpi lukuisia artikkeleita luovuuden ja älykkyysosamäärän yhteyksistä kyetäkseni muodostamaan naisten innovatiivisuudesta oman näkemykseni. Halusin tietää tukeeko tutkimusnäyttö väitettä, jonka mukaan naisten räpellyksillä ei ole ollut historian saatossa juurikaan ihmiskunnan menestystä edistävää vaikutusta eikä mahdollisesti tule koskaan olemaankaan. Lasten hoivaamista ja kasvattamista, hyötykasvien keräilyä, yrttilääkintää ja sairaiden parantamista ei lasketa. Ainakaan rahan virtausten avulla. Tekniikan kehityksen eteneminen kohti ääretöntä lienee päivän sana.
Nettiä selattuani ja nuo mainitsemani lähteet tarkastettuani päädyin toteamaan karun itsestäänselvyyden: suurin osa maailman tärkeimmiksi luokitelluista innovaatioista on todellakin miesten tekemiä (tai nimiinsä ottamia). Lisäksi nämä keksinnöt ovat edellyttäneet suunnattomasti Brizendinen mainitsemia ominaisuuksia: kekseliäisyyttä, energiaa ja riskinottokykyä. On siis paikallaan tarkastella naisten kohdalla yksitellen jokaista näistä ominaisuuksista. Miettiä puuttuuko naisilta jokin maailman mullistamisen mahdollistava palanen ja jos ei puutu, niin mikä ihme estää käyttämästä koko pakettia.
Mullistavan innovatiivisuuden osatekijät:
Kekseliäisyys
Joudun seuraavaksi ilmaisemaan asioita yksioikoisesti ja mainitsemaan moneen otteeseen sanan 'älykkyys', vaikka olen karsinut sen minimiin omassa kielenkäytössäni. Termi on nykyään turhan elitistisesti latautunut ja tiettyjen tahojen ryvettämä. Kognitiivista kyvykkyyttä mitataan usein vain muutamalla sektorilla, mikä kapeuttaa näkemystämme siitä mitä älykkyys ylipäätään on.
Älykkyystestit ovat rajoittuneita täysin ymmärrettävistä syistä, sillä niiden suunnittelu on haasteellista. Lisäksi yhteiskuntamme suosii verbaalista ja loogis-matemaattista päättelykykyä, joten toki näihin halutaan keskittyä esimerkiksi rekrytoinnissa. Toivoisin kuitenkin, ettei älykkyys tiivistyisi kuvaamaan kognitiivisen kyvykkyyden lukemattomista osa-alueista ainoastaan kahta. Mutta vahinko lienee jo tapahtunut, joten jatketaan.
Naisten ja miesten aivojen erot ja niiden merkitys käytännön elämän kannalta jaksavat kiehtoa niin neuropsykologian alalla toimivia tutkijoita, kuin meitä muitakin. Eräs naisten ja miesten lahjakkuuseroihin liittyvä suosikkiteoria on vaihteluhypoteesi, jonka mukaan esimerkiksi älykkyydessä on miesten kohdalla laajempi vaihteluväli eli joukossa on enemmän sekä "heikkolahjaisia" että huippuälykkäiksi luokiteltavia. Naisten joukossa on sen sijaan vähemmän ääripäitä kumpaankin suuntaan, mikä merkitsee huippuälykkäiden pienempää määrää miehiin verrattuna. (Mainittakoon tosin knoppitietona, että Guinnesin ennätystenkirja on listannut maailman korkeimman älykkyysosamäärän tittelin naisen nimiin.)
Selittäisikö siis huippuälykkyyden vähäisempi esiintyminen naisten keskuudessa innovaatiivisuuden lamaustilan? Ei, ainakin mikäli huomioimme yleisen konsensuksen luovuuden ja älykkyyden yhteyksistä. Tutkimalla luovuutta ja älykkyysosamääriä, on nimittäin selvinnyt, ettei pistemäärän 120 jälkeen luovuuden ja älykkyysosamäärän välillä ilmene enää säännönmukaista korrelaatiota. Eli sinä tuon 120 maagisen rajapyykin ylittävä idearikas neitokainen, voit huokaista helpotuksesta. Et tarvitse enää lisää kapasiteettia, sillä innovointimahdollisuutesi saattavat olla rajattomat. Se viereisen pulpetin matikkanero saattaa synnyttää Nokian älypuhelinperheeseen seuraavan uuden tulokkaan, mutta sinä voit keksiä jotain mistä kukaan ei ole koskaan kuullutkaan. Lisäksi kannattaa alkaa kaveerata sen matikkaneron kanssa ajoissa, sillä yhdessä saatatte kehittää kaikkea huikaisevaa. Jos sinä vain jaksat, ehdit ja uskallat.
Seuraavassa numerossa selvitetään miksi ja miten.
Ps. Tuomas Enbusken kolumnin voi käydä myös kuuntelemassa ylen sivuilta. Suosittelen lämpimästi tätä vaihtoehtoa, sillä Tuomaksen mukava ääni ja sanojen painot tekevät hänen ajatuksiinsa perehtymisestä huomattavasti miellyttävämpää, kuin pelkän tekstin lukeminen.
__________________________________________________
Kuvat:
https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEht0D73EYlXyUrbJsg8UBGfs4yqef0umWwmLLcHiX8CNYzVfRUBnpkw9h2M4d5hcglngVXap-K0bf-c8Tsqf81xDuMn0emRcAQgBR24isB7sHue0E0wJ0s8Geb6MPYicZCwYmA472tjTpn0/s1600/Creativity_is_boundless_by_Pixelnase.jpg
https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEitKJh8-OJQRFpIEsfXgvVXt9olyRHTvU7HpD_Ck4-ZtLi8niYPLEhRSLs6GlcWausZqG41z41YWKDuRyCkDDVRalDxeBp8zZuqEvZI50e3BjiA7uJRut97WHv9NaGU4Ea6bqMtpr6ikXjZ/s400/Evolution-mobile-phones-21.jpg
http://web-images.chacha.com/iq-score/iq-score-oct-13-2010-200.jpg
Suorastaan nautinnollinen kirjoitus...odotan innolla jatkoa! :)
VastaaPoistaHehee, ihanaa jos onnistuin tuottamaan mukavan lukukokemuksen. Arvelinkin että ymmärtäisit tän pienen "luovan" purkaukseni. :)
VastaaPoistaKannattanee myös huomioida, että yksi syy teknistieteellisten innovaatioiden keskittyminen miehille johtuu ihan vain siitä, että niiden innovaatioiden keskeisimmät lähteet ovat rankasti miesvaltaisilla aloilla - Tekniikassa ja luonnontieteissä.
VastaaPoistaSitten on vielä vanha uskomus, että tytöt ei osaa matematiikkaa. Tähän järjettömään yleistykseen pohjautuvan ilmapiirin on havaittu ruokkivan tyttöjen ongelmia matematiikan parissa ala-asteelta lähtien, vaikka henkilöllä olisikin pääkopassa edellytykset olemaan luokan paras matematiikassa.
Jos Sofi Oksaselle laitettaisiin foliohattu päähän, niin hän varmasti olisi sitä mieltä, että tämä on vain ollut miesten salajuoni pitää akat poissa rahakkaista hommista. Hoho.
Yhteiskunnallinen ongelmahan tämä kuitenkin on. Kyllä akoistakin oivia tieteilijöitä ja keksijöitä tulee, kunhan unohtavat akkojen hapatuksen ja keskittyvät olennaiseen!
Tärkeitä pointteja. Varhaisimpien teknisiä innovaatioita kartoittavien listojen osalta on myös hyvä huomioida, että aikanaan nainen ei ole voinut hankkia patenttia omalle keksinnölleen. Patentti on täytynyt rekisteröidä keksijättären isäukon tai aviomiehen nimiin, mikä vääristää kummasti tilastoja.
VastaaPoistaTuo uskomus tyttöjen matemaattisesta lahjattomuudesta on kieltämättä tehnyt paljon hallaa ja aiheuttanut yhteiskunnallemme niin tieteellisiä kuin taloudellisia menetyksiä. Itseluottamuksen puutteella ja väärillä uskomuksilla on hirvittävä voima estää ihmisiä toteuttamasta itseään.
On selvää, että naisten ja miesten osaamisessa on havaittavissa toistaiseksi pieniä keskiarvoeroja. Esim. siirryttäessä vaikeampien matemaattista kyvykkyyttä mittaavien tehtävien puolelle. Keskimääräiseen eroavuuteen tuijottamalla ei kuitenkaan pötkitä pitkälle tällaisessa tilanteessa, jossa poikkeavuuksia eli matemaattisesti erittäin lahjakkaita naisia liikkuu vapaana vaikka millä mitalla. Heitä saattaisi jopa aidosti kiinnostaa tekninen näpertely työnään, jos sen pariin houkutteleva kipinä löytyisi jostain tarpeeksi varhaisessa vaiheessa.
Olen samaa mieltä siitäkin, että akkojen pitäisi vähentää turhaa hapatusta ja lisätä suoraa toimintaa.
Louann Brizendineä ei kyllä kannata lukea, jos haluaa saada tieteellistä tietoa aivoista. Toki jos haluaa saada tukea stereotypiauskomuksilleen, tieteellisyydellä ei niin väliä, niin siinä Brizedine on oikein hyvä.
VastaaPoistaSiitä on jo vuosia aikaa kun luin viimeksi Brizedinestä, mutta tässä pari linkkiä:
Language Log (Tuossa kirjoituksen keskivaiheilla on kasa linkkejä kirjoituksiin Brizedinen The Female Brain-kirjaan liittyen.)
Language Log: The Male Brain
Niin ja Juho, mitä helvettiä on "akkojen hapatus"? Kyllä naiset ovat ihan normaalistikin oivia tieteilijöitä, ilman että tarvitsee tehdä mitään erityistä sukupuolen "rajoitteista" yli pääsemiseksi.
Sanna:
VastaaPoistaOlen samaa mieltä - Brizendinen tuotantoa ei kannattaisi lukea ensisijaisena miesten ja naisten kognitiivisia eroja selvittävänä totuuden lähteenä. Niin kuitenkin moni tuntuu tekevän Enbusken lisäksi. Siitäkin huolimatta (tai siitä johtuen), että Frizendine on hyvin populistinen. Kiitoksia noista linkeistä btw., pitääpäs tutustua.
Vaikka Juho on ainoa joka voi kertoa oman määritelmänsä akkojen hapatukselle, voisin kuvata odotellessa omaani. Katson "naisten hapatuksen" piiriin kuuluvan karkeana yleistyksenä esimerkiksi:
- liiallista itsekriittisyyttä
- haitallisia attribuutioteorioita ("suoritukseni meni hyvin koska minulla oli tuuria / epäonnistuin koska minä olen huono tässä")
- ajan haaskaamiseen johtavaa perfektionismia (jos kaiken mitä tekee pitää olla täydellistä, ei ehdi/jaksa/voi tehdä kovin paljoa saati sitten keskittyä olennaiseen)
- epävarmuutta ("en mä osaa, en mä tiedä, en mä voi oppia tuota")
- riskien ja normien rikkomisen välttelyä ("mitä muutkin sanoo")
- epäolennaisten yksityiskohtien parissa piipertelyä
Minun ei ainakaan tarvitse katsoa peiliä kauemmas, että tunnistan näitä sukupuoleeni jossakin määrin liittyviä rajoitteita, joista irtautuminen vähitellen tulevien vuosien aikana tekee minusta huomattavasti paremman tieteilijän. En tietenkään väitä, että listaukseni hapatukset olisivat ainoastaan naisilla esiintyviä ominaisuuksia, mutta niiden ilmeneminen naisilla on hyvin yleistä. Ikävä kyllä myös sivilisaatiomme kehitystä hidastavaa.
Jee, kiva nähdä Hanna taas vauhdissa!
VastaaPoistaMusta olennaisimmat esteet naisilla on itsekriittisyys/itsetunto. Onko sitten tyttöjen kasvatuskysymys vai luontainen ominaisuus? Onneksi asialle voi tehdä jotain.
Suosittelen lukemaan Collinsinsin Hyvästä paras. Hyviä oivalluksia vaikkei kehittäisikään orgnisaatiota tai yritystä. Mm. menestyneimmmät johtajat ns. viidennen tason johtajat omaavat minusta juuri naisten tyypillisiä ominaisuuksia; vaatimattomuus (eli ei rehentele omalla erinomaisuudellaan), voimakas ammattimainen tahtotila, pelottomuus tehdä vaikeita päätöksiä ja kyky ajatella orgnisaation etua ennen omaa hyötyä/mainetta/rahaa. Tämä ei tarkoita etteivätkö he olisi kunnianhimoisia - mutta heidän kunnianhimoisin tavoitteensa koskee jotain yhteisetä ylempään hyvää eikä heitä iteseään suoraan.
Olen täysin samaa mieltä kanssasi Helena. Välillä ihan riipaisee, kun mietin mikä määrä hienoa lahjakkuutta joissain läheisissänikin valuu hukkaan juurikin liian korkean itsekritiikin/itsetunto-ongelmien takia. Onneksi koskaan ei ole liian myöhäistä tulla sellaiseksi, kuin "olisi voinut tulla jos..." Lisäksi on upeaa nähdä millainen vuosia padottu energia vapautuu itsensä löytäneissä keski-ikäisissä naisissa. Yritän nyt vaan aktivoida sitä energiaa vähän nuoremmissakin.
VastaaPoistaTuo kirja mun pitää ehdottomasti lukea. On pitänyt jo kauan, joten lupaan ottaa sen ohjelmaan, kun lähden heinäkuuksi eristyksiin latautumaan syksyn haasteita varten. Onneksi noita naisille ominaisia tärkeitä huippujohtajuuspiirteitä on alettu nostaa kunnolla yleiseen tietoisuuteen.
Aika pitkälti sama karakterisointi akkojen hapatukselle minullakin on kuin Hannalla, eli sellainen rasittava avuttomuusmeininki. "Emmä osaa" kuuluu milloin renkaidenvaihdon tai jonkin muun teknisen asian yhteydessä; asioiden, jotka voi kuitenkin suorittaa kuka tahansa terve ihminen. Pitäisi heittää soraista rinnettä alas moiset vinkujat. Ei tarvitse kaukaa syitä hakea siihen, miksi naiset karttavat teknistä alaa, kun on jo kasvatuksessa lähtien taottu päähän jonkinasteinen asennevamma ja debiili sukupuolirooli. Sitten parhaimmat huumoriveikot syyttävät siitä miehiä, vaikka syy on koko yhteiskunnassa.
VastaaPoistaTytöistä voi koulia avuttomia asenteiden levittämisen lisäksi omalla esimerkillä. Mallioppiminen on yksi tehokkaimmista tavoista, jonka kautta omat itsetunto-ongelmat voi siirtää jälkipolvilleen.
VastaaPoistaEn mä tässä peräänkuuluta mitään supervanhemmuutta, ei sinne päinkään, vaan vähän rennompaa elämänasennetta. Vanhempien kannattaa työstää jo lastensakin takia omaa epävarmuuttaan. Kehottaisin siis todella miettimään miten asiat esittää lapsen kuullen. Sen sijaan, että äiti toteaa jokaisen haasteellisen tilanteen äärellä, ettei hän osaa tai tiedä, voi hän sanoa, että otetaan yhdessä selvää asiasta.
Kannattaa muistaa myös se näkökulma tähän kaikkeen (muka) miesten luomaan kehitykseen ja edistykseen, että se on johtanut planeettamme elonkehän ekokatastrofiin, alienaatioon ja ties mihin ongelmiin.
VastaaPoistaMiehet ovat sodankäyntimenetelmiä tehostaakseen keksineet kaikenlaista turhaa, joka on sitten otettu kaupalliseenkin käyttöön.
Naisten maailma olisi rauhan maailma.
Tuo on yksi tärkeistä näkökulmista. Vaikka kaikki keskustelu tästä aiheesta päättyykin yleensä rankkoihin stereotypiointeihin, on näitä asioita tosi hyvä pohtia välillä.
VastaaPoistaHaluaisin itse kannustaakin naisia tekemään juuri omanlaisiaan, omassa maailmassaan tärkeitä keksintöjä. Ei niiden tarvitse olla tietoteknisiä tai millään tapaa länsimaista elämäntyyliä edistäviä. Kuitenkin teknokologian kentälle olisi hyvä saada naisia, joita tuntuvat edelleen useammin kiinnostavan ympäristökysymykset.
Mielenkiinnosta täytyy kysyä koetko niin, että tämä maailma ei ole yhtälailla naisten?
Tämä maailma on enemmän miesten kuin naisten, mutta toivottavasti asiantila muuttuu nopeasti. Jos verrataan 200 vuotta taaksepäin, oli maailma vielä enemmän miesten.
VastaaPoistaToivotaan, että jonain päivänä maailma on meidän kaikkien myös päätösten tekemisen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen näkökulmasta.
VastaaPoistaJos mennään vielä kauemmas kuin muutama sata vuotta taaksepäin, on täällä vallinnut matriarkaatti. :)