Iskin käteni eilen melkoiseen soosiin ryhtyessäni käsittelemään tekijöitä, joiden takia kympin tyttöjen innovaatiopotentiaalin hyödyntäminen ei ole maassamme vielä riittävän korkealla tasolla. Ei tyttöjen itsensä eikä yhteiskunnan osalta. Etsin ennen kaikkea vastausta kysymyksiin: Miksi fiksut naiset eivät kehitä aikamme tärkeimmiksi luokiteltavia innovaatioita siinä määrin missä miehetkin ja olisiko asialle tehtävissä jotain?
Tarkastelen aihetta kekseliäisyyden, energisyyden ja riskinottokyvyn näkökulmasta vastineena neurotieteilijä Louann Brizendinen väitteelle, jonka mukaan edellämainitut "nuorten miesten ominaisuudet" ovat tärkeimpiä syitä ihmiskunnan menestykseen. Pohdiskelen esiintyykö naisilla näitä ominaisuuksia ja ilmentävätkö he niitä tarpeeksi. Melkoinen elämäntyö tässä pitäisi tehdä, jotta olisi mahdollista iskeä tulille kaikki mainitsemisen arvoiset sukupuolten eroihin tai niiden puuttumiseen liittyvät teoriat. Nostan siis jo valmiiksi käteni ylös ja totean skriivailevani tässä väitöskirjan sijaan ihan vain pientä väistämättä kärjistettyä blogipostausta. Antakaa siis armoa.
Inhimillisistä rajoitteistani huolimatta toivon, että tämän tekstin lukeminen tarjoaa uusia ajatuksia kentälle. Eritoten kannustaa sinua, viisas lukijani pohtimaan mitä meistä jokainen voisi tehdä itsessään ja ympäristössään lymyilevän potentiaalin vapauttamiseksi. Kiinnostaisi myös kuulla ajatuksia siitä miksi niin usein vielä 2000-luvullakin esitetään, ettei naisilla (noilla viheliäisillä, juonittelevilla konnilla) ole riittävästi kekseliäisyyttä maailman mullistamiseen. Onko meillä todellakin varaa heittää hukkaan puolet aivoistamme (l. naisten aivot) juuri silloin, kun tarvittaisiin mahdollisimman paljon uusia keksintöjä?
Ainakaan omasta mielestäni ei ole, joten jatketaanpa siitä mihin viimeksi jäätiin eli kartoitetaan tekijöitä, joihin pureutumalla myös naisten innovatiivisuus saadaan kukoistamaan.
Mullistavan innovatiivisuuden osatekijät:
Kekseliäisyys
Käsittelin jo edellisessä kirjoituksessani kekseliäisyyttä, jota naisilla piisaa aivan yhtälailla kuin miehilläkin. Loogista päättelykykyäkään ei puutu ja vaikkei jostain palikkatestistä olisi napsahtanut huippulukemia, ei se ole mikään ongelma. (Kertauksena vielä toistettakoon näkemys, jonka moni neuropsykologian alalla työskentelevä on todennut: "vain jonkin verran" keskivertoa korkeampi älykkyysosamäärä eli 120 riittää siihen, että luovuutta on mahdollisesti käytössä aivan rajattomasti.) Korkeatasoisella luovuudella voidaan kompensoida myös muiden kognitiivisen kyvykkyyden osa-alueilla ilmeneviä rajoituksia. Erittäin korkean älykkyysosamäärän omaavalta nerolta ei löydy siis välttämättä yhtään keskivertoa enempää luovuutta, joten aikamme suuria keksijöitä skouttaillessamme kannattaa huomio suunnata muuallekin, kuin sinne kellokäyrän oikeaan reunaan.
Energisyys
Kekseliäisyyden puute ei siis selittäne naisten heikompia innovaatiotilastoja, joten löytyisikö energiatasojen kohdalta puuttuva palanen? Aloitetaan solutasolta. Energisyytemme lähtökohtien kannalta tärkeänä vaikuttajana voidaan mainita mitokondrioiden, solujen voimalaitosten toiminta. Mitokondriot periytyvät yleensä yksinomaan äidin puolelta, joten ainakaan tällainen perustavanlaatuinen tekijä ei selitä mahdollisia eroja energisyydessä.
Entä sitten hormonit? Testosteroni lisää energisyyttä, mutta niin tekee myös sen "pikkusisko" estrogeeni. On tärkeä huomata, että kummankin hormonin vajaus voi aiheuttaa energiatasojen putoamista. Nuorten testosteroninhöyryisten miesten energia on aivan toista luokkaa, kuin vanhempien miesten, joiden testotasot ovat rysähtäneet alas (yleensä huonojen elintapojen seurauksena). Tämä nuorukaisten ylimääräinen "viriiliys" olisi tärkeää saada kanavoiduksi rakentavalla tavalla. Nuorilla naisilla tuntuu myös riittävän lähtökohtia purkaa vilkkauttaan luovaan toimintaan. Silloinkin kun heitä ei siihen erikseen kannusteta.
En siis oikein nyt löydä energisyydestäkään kunnollista selitysmallia eroille miesten ja naisten keksijäprofiileissa. Kaikilla aloilla uuden innovaation luojalta vaaditaan uskomaton määrä innostusta, sinnikkyyttä ja pitkäjänteisyyttä, jota naisilla ei ole ainakaan miehiä vähempää. Stereotypioidenkin mukaan nuo kiltit kympin tytöt ovat saavuttaneet menestyksensä ulkoa opettelemalla, mikä vaatii paljon jaksamista. Usein se joka leuhkii menneensä lukion lukematta läpi tai saaneensa kokeesta taas kerran kympin ilman mitään valmistautumista on mies.
Toki osa keksinnöistä löytyy myös ilman pitkäjänteisyyttä, erittäin nopeasti ja helposti, ehkä jopa vahingossa tai vaikka kännissä. Tässäkään suhteessa sukupuolen ei luulisi enää nykyaikana asettavan esteitä prosessille. On kuitenkin muutamia naisille tyypillisiä piirteitä tai heidän jaksamiseensa liittyviä olosuhteita, jotka saattavat syödä salakavalasti innovaatiokapasiteettia. Painotan, ettei yksikään näistä kosketa jokaista naista, mutta jo yhdenkin esiintyminen voi luoda menestyjän tielle hidasteita, joten tässä muutama tekijä, joita kannattaa tarkkailla.
Kyvyttömyys erottaa olennainen epäolennaisesta
Meistä jokaisella on käytössämme vain rajallinen määrä aikaa ja energiaa. Jos emme kykene erottamaan sitä mihin suurin osa näistä kaikkein kallisarvoisimmista resursseista kannattaa suunnata, on menestyksen saavuttaminen hyvin hankalaa. Paukut loppuvat, jos niitä ampuu ympäriinsä. Stressitasot nousevat, jos kaiken yrittää tehdä liian huolellisesti ja tämä jos mikä heikentää luovuutta. Kaikkiaan turhien asioiden piipertelyyn kuluu liikaa aikaa suurten linjojen kadotessa, strategian pettäessä.
Naisten kannattaisi opetella lataamaan akkujaan todellisiin koitoksiin ja hoitaa vähemmän tärkeät velvollisuudet vasemmalla kädellä. Näen miehissä naisia enemmän juuri sellaista suurpiirteisyyttä, joka on välillä täysin välttämätöntä niin taiteen, yrittäjyyden kuin tieteen saralla menestymisen kannalta. Olen törmännyt moniin lahjakkaisiin pikkutarkkoihin, vähän neuroottisiin naisiin, joilla olisi mahdollisuudet vaikka mihin, mutta nämä mahdollisuudet pirstaloituvat neitokaisten piiskatessa itsensä hengiltä jo työelämänsä alkuvuosina.
Perheen perustamisen kuormittavuus
Niin voimauttavaa kuin lapsen saaminen teoriassa onkin, vie lapsen hoitaminen naisilta käytännössä todella paljon aikaa ja energiaa. Mikäli turvaverkko on kunnossa, puolisoilla on mahdollisuus osallistua kotihommiin tasavertaisesti ja lapsenhoito on rentoa, on naisen edelleen mahdollista tehdä yhteiskunnallisesti merkittäviä suurtekoja. Siis muitakin, kuin lisääntyä ja koulia jälkipolven edustajista kunnon kansalaisia. Tämä muun puuhastelun mahdollistaminen vaatii kuitenkin melkoisia erikoisjärjestelyjä.
Jokainen joka on ollut haasteellisella temperamentilla varustetun lapsen kanssa tekemisissä muutamaa tuntia kauemmin tietää kyllä, kuinka vaikeaa oman ajan järjestäminen voi olla. Jokainen joka on ollut oikeasti haasteellisen luovan prosessin kanssa tekemisissä tietää myös, kuinka paljon aikaa tekeillä oleva taiteellinen tuotos voi vaatia. Lapset nukkuvat sentään päivä- ja yöunet, inspiraatio ei välttämättä niitäkään. Kuinka siis yhdistää auvoinen perhe-elämä ja maaninen luomisprosessi? Minä en tiedä, mutta onneksi lapset kasvavat aikanaan isommiksi, jollloin luovan äidin ajankäytön yhtälö on helpompi ratkaista. Sitä odotellessa mikään ei toki estä valjastamasta inspiraatiota kodin/lastentarvikemarkkinoiden palvelukseen.
Meikkamiseen, hiustenlaittoon ja laihduttamiseen kuluvat resurssit
Tämä ei ole mikään provokaatioyritys, vaan yksi ihan varteenotettava tekijä. Naisten ulkonäköpaineet ovat pahimmillaan aivan hirvittäviä. Itsensä kauniiksi tällääminen on tietenkin erittäin mukavaa silloin, kun siihen on aikaa tai se liittyy juhlallisen tunnelman luomiseen. Moni nainen on myös kehittänyt niin mittavan arsenaalin nerokkaita kosmeettisia innovaatioita, että hän suoriutuu joka aamu maalaustaiteellisen teoksen loihtimisesta kasvoilleen vain muutamassa minuutissa. Voi siis olla, että meikkaukseen menee runsaasti aikaa ainoastaan joiltain naisilta. Kuitenkin mieheen verrattuna nainen käyttää keskimäärin vähintään kolminkertaisen ajan laittautumiseensa myös arkipäivinä. Tällä alkaa olla jo merkitystä ajankäytön kannalta.
Mitä tapahtuisi, jos naiset pitelisivät edes välillä taitavissa käsissään eyelinerin sijaan öljyvärisivellintä ja sutisivat vaikka hienon taulun. Jäisikö joku ilman aviomiestä, menisikö maine muiden naisten silmissä vai olisiko oma olo jotenkin epävarmempi? En tietenkään ehdota kellekään meikkaamisesta luopumisesta, mutta joudun kyllä suosittelemaan koristautumisrutiinien strategista yksinkertaistamista. Usein vähemmän on sitäpaitsi enemmän.
Mitä tulee normaalipainoisten naisten alituiseen painon murehtimiseen, painosta puhumiseen ja aivokapasiteettia heikentävillä pikakuureilla kärvistelyyn, voidaan esittää vain veikkauksia siitä, kuinka paljon merkittävämpiä saavutuksia tuolla kaikella ajankäytöllä olisi mahdollista saavuttaa. Merkittävämpiä, kuin se viiden kilon painonpudotus, joka päättyi nakkikioskille.
Tällaista tänään. Seuraavalla kerralla jatkan kaikkein tärkeimpään osuuteen eli naisten riskinottokyvyn raakaan ruotimiseen. Hieron jo käsiäni yhteen täällä. Sitä odotellessa katsotaan välikevennyksenä Juho L:n vinkkaama opetusvideo. ;)
_____________________________________
Kuvalähteet:
https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiDIso98wIsFnNqSrKPN2c9Ubq-BYXWr2dLAK5DNO0v6xjIhg8dpJkUcINSrq7Wz9BnxXQN1Y664TzISnFB2CFE0Yq_I2q7wXOt4fUwkW2OUae_AGZqPkbcgtM6Cvhrvxl6tWU4T7AsEeg/s1600/iStock_000013541313-brain-crop.jpg
http://www.copperwiki.org/images/9/99/Male-Female-brain-differenc.jpg
http://www.csupomona.edu/~plin/inventors/images/donovanmarion_big.jpg
http://www.online-iq-test-score.com/wp-content/uploads/2010/07/iq-bell-curve.gif
http://bsimple.com/Inspiration.JPG
http://lh3.ggpht.com/_1LazKD1zDUA/TNypHnEYmmI/AAAAAAAABcM/9e7eUbfAVnw/more-inspiration-perspiration%5B3%5D.jpg
http://beaut.ie/blog/wp-content/uploads/2009/06/morningmakeuo.jpg
Tarkastelen aihetta kekseliäisyyden, energisyyden ja riskinottokyvyn näkökulmasta vastineena neurotieteilijä Louann Brizendinen väitteelle, jonka mukaan edellämainitut "nuorten miesten ominaisuudet" ovat tärkeimpiä syitä ihmiskunnan menestykseen. Pohdiskelen esiintyykö naisilla näitä ominaisuuksia ja ilmentävätkö he niitä tarpeeksi. Melkoinen elämäntyö tässä pitäisi tehdä, jotta olisi mahdollista iskeä tulille kaikki mainitsemisen arvoiset sukupuolten eroihin tai niiden puuttumiseen liittyvät teoriat. Nostan siis jo valmiiksi käteni ylös ja totean skriivailevani tässä väitöskirjan sijaan ihan vain pientä väistämättä kärjistettyä blogipostausta. Antakaa siis armoa.
Inhimillisistä rajoitteistani huolimatta toivon, että tämän tekstin lukeminen tarjoaa uusia ajatuksia kentälle. Eritoten kannustaa sinua, viisas lukijani pohtimaan mitä meistä jokainen voisi tehdä itsessään ja ympäristössään lymyilevän potentiaalin vapauttamiseksi. Kiinnostaisi myös kuulla ajatuksia siitä miksi niin usein vielä 2000-luvullakin esitetään, ettei naisilla (noilla viheliäisillä, juonittelevilla konnilla) ole riittävästi kekseliäisyyttä maailman mullistamiseen. Onko meillä todellakin varaa heittää hukkaan puolet aivoistamme (l. naisten aivot) juuri silloin, kun tarvittaisiin mahdollisimman paljon uusia keksintöjä?
Ainakaan omasta mielestäni ei ole, joten jatketaanpa siitä mihin viimeksi jäätiin eli kartoitetaan tekijöitä, joihin pureutumalla myös naisten innovatiivisuus saadaan kukoistamaan.
Mullistavan innovatiivisuuden osatekijät:
Kekseliäisyys
Käsittelin jo edellisessä kirjoituksessani kekseliäisyyttä, jota naisilla piisaa aivan yhtälailla kuin miehilläkin. Loogista päättelykykyäkään ei puutu ja vaikkei jostain palikkatestistä olisi napsahtanut huippulukemia, ei se ole mikään ongelma. (Kertauksena vielä toistettakoon näkemys, jonka moni neuropsykologian alalla työskentelevä on todennut: "vain jonkin verran" keskivertoa korkeampi älykkyysosamäärä eli 120 riittää siihen, että luovuutta on mahdollisesti käytössä aivan rajattomasti.) Korkeatasoisella luovuudella voidaan kompensoida myös muiden kognitiivisen kyvykkyyden osa-alueilla ilmeneviä rajoituksia. Erittäin korkean älykkyysosamäärän omaavalta nerolta ei löydy siis välttämättä yhtään keskivertoa enempää luovuutta, joten aikamme suuria keksijöitä skouttaillessamme kannattaa huomio suunnata muuallekin, kuin sinne kellokäyrän oikeaan reunaan.
Energisyys
Kekseliäisyyden puute ei siis selittäne naisten heikompia innovaatiotilastoja, joten löytyisikö energiatasojen kohdalta puuttuva palanen? Aloitetaan solutasolta. Energisyytemme lähtökohtien kannalta tärkeänä vaikuttajana voidaan mainita mitokondrioiden, solujen voimalaitosten toiminta. Mitokondriot periytyvät yleensä yksinomaan äidin puolelta, joten ainakaan tällainen perustavanlaatuinen tekijä ei selitä mahdollisia eroja energisyydessä.
Entä sitten hormonit? Testosteroni lisää energisyyttä, mutta niin tekee myös sen "pikkusisko" estrogeeni. On tärkeä huomata, että kummankin hormonin vajaus voi aiheuttaa energiatasojen putoamista. Nuorten testosteroninhöyryisten miesten energia on aivan toista luokkaa, kuin vanhempien miesten, joiden testotasot ovat rysähtäneet alas (yleensä huonojen elintapojen seurauksena). Tämä nuorukaisten ylimääräinen "viriiliys" olisi tärkeää saada kanavoiduksi rakentavalla tavalla. Nuorilla naisilla tuntuu myös riittävän lähtökohtia purkaa vilkkauttaan luovaan toimintaan. Silloinkin kun heitä ei siihen erikseen kannusteta.
En siis oikein nyt löydä energisyydestäkään kunnollista selitysmallia eroille miesten ja naisten keksijäprofiileissa. Kaikilla aloilla uuden innovaation luojalta vaaditaan uskomaton määrä innostusta, sinnikkyyttä ja pitkäjänteisyyttä, jota naisilla ei ole ainakaan miehiä vähempää. Stereotypioidenkin mukaan nuo kiltit kympin tytöt ovat saavuttaneet menestyksensä ulkoa opettelemalla, mikä vaatii paljon jaksamista. Usein se joka leuhkii menneensä lukion lukematta läpi tai saaneensa kokeesta taas kerran kympin ilman mitään valmistautumista on mies.
 |
| Kuvan mies ei liity tapaukseen. |
Toki osa keksinnöistä löytyy myös ilman pitkäjänteisyyttä, erittäin nopeasti ja helposti, ehkä jopa vahingossa tai vaikka kännissä. Tässäkään suhteessa sukupuolen ei luulisi enää nykyaikana asettavan esteitä prosessille. On kuitenkin muutamia naisille tyypillisiä piirteitä tai heidän jaksamiseensa liittyviä olosuhteita, jotka saattavat syödä salakavalasti innovaatiokapasiteettia. Painotan, ettei yksikään näistä kosketa jokaista naista, mutta jo yhdenkin esiintyminen voi luoda menestyjän tielle hidasteita, joten tässä muutama tekijä, joita kannattaa tarkkailla.
Kyvyttömyys erottaa olennainen epäolennaisesta
Meistä jokaisella on käytössämme vain rajallinen määrä aikaa ja energiaa. Jos emme kykene erottamaan sitä mihin suurin osa näistä kaikkein kallisarvoisimmista resursseista kannattaa suunnata, on menestyksen saavuttaminen hyvin hankalaa. Paukut loppuvat, jos niitä ampuu ympäriinsä. Stressitasot nousevat, jos kaiken yrittää tehdä liian huolellisesti ja tämä jos mikä heikentää luovuutta. Kaikkiaan turhien asioiden piipertelyyn kuluu liikaa aikaa suurten linjojen kadotessa, strategian pettäessä.
Naisten kannattaisi opetella lataamaan akkujaan todellisiin koitoksiin ja hoitaa vähemmän tärkeät velvollisuudet vasemmalla kädellä. Näen miehissä naisia enemmän juuri sellaista suurpiirteisyyttä, joka on välillä täysin välttämätöntä niin taiteen, yrittäjyyden kuin tieteen saralla menestymisen kannalta. Olen törmännyt moniin lahjakkaisiin pikkutarkkoihin, vähän neuroottisiin naisiin, joilla olisi mahdollisuudet vaikka mihin, mutta nämä mahdollisuudet pirstaloituvat neitokaisten piiskatessa itsensä hengiltä jo työelämänsä alkuvuosina.
Perheen perustamisen kuormittavuus
Niin voimauttavaa kuin lapsen saaminen teoriassa onkin, vie lapsen hoitaminen naisilta käytännössä todella paljon aikaa ja energiaa. Mikäli turvaverkko on kunnossa, puolisoilla on mahdollisuus osallistua kotihommiin tasavertaisesti ja lapsenhoito on rentoa, on naisen edelleen mahdollista tehdä yhteiskunnallisesti merkittäviä suurtekoja. Siis muitakin, kuin lisääntyä ja koulia jälkipolven edustajista kunnon kansalaisia. Tämä muun puuhastelun mahdollistaminen vaatii kuitenkin melkoisia erikoisjärjestelyjä.
Jokainen joka on ollut haasteellisella temperamentilla varustetun lapsen kanssa tekemisissä muutamaa tuntia kauemmin tietää kyllä, kuinka vaikeaa oman ajan järjestäminen voi olla. Jokainen joka on ollut oikeasti haasteellisen luovan prosessin kanssa tekemisissä tietää myös, kuinka paljon aikaa tekeillä oleva taiteellinen tuotos voi vaatia. Lapset nukkuvat sentään päivä- ja yöunet, inspiraatio ei välttämättä niitäkään. Kuinka siis yhdistää auvoinen perhe-elämä ja maaninen luomisprosessi? Minä en tiedä, mutta onneksi lapset kasvavat aikanaan isommiksi, jollloin luovan äidin ajankäytön yhtälö on helpompi ratkaista. Sitä odotellessa mikään ei toki estä valjastamasta inspiraatiota kodin/lastentarvikemarkkinoiden palvelukseen.
 |
| Marion Donovan, kertakäyttövaipan keksijä |
Meikkamiseen, hiustenlaittoon ja laihduttamiseen kuluvat resurssit
Tämä ei ole mikään provokaatioyritys, vaan yksi ihan varteenotettava tekijä. Naisten ulkonäköpaineet ovat pahimmillaan aivan hirvittäviä. Itsensä kauniiksi tällääminen on tietenkin erittäin mukavaa silloin, kun siihen on aikaa tai se liittyy juhlallisen tunnelman luomiseen. Moni nainen on myös kehittänyt niin mittavan arsenaalin nerokkaita kosmeettisia innovaatioita, että hän suoriutuu joka aamu maalaustaiteellisen teoksen loihtimisesta kasvoilleen vain muutamassa minuutissa. Voi siis olla, että meikkaukseen menee runsaasti aikaa ainoastaan joiltain naisilta. Kuitenkin mieheen verrattuna nainen käyttää keskimäärin vähintään kolminkertaisen ajan laittautumiseensa myös arkipäivinä. Tällä alkaa olla jo merkitystä ajankäytön kannalta.
Mitä tapahtuisi, jos naiset pitelisivät edes välillä taitavissa käsissään eyelinerin sijaan öljyvärisivellintä ja sutisivat vaikka hienon taulun. Jäisikö joku ilman aviomiestä, menisikö maine muiden naisten silmissä vai olisiko oma olo jotenkin epävarmempi? En tietenkään ehdota kellekään meikkaamisesta luopumisesta, mutta joudun kyllä suosittelemaan koristautumisrutiinien strategista yksinkertaistamista. Usein vähemmän on sitäpaitsi enemmän.
Mitä tulee normaalipainoisten naisten alituiseen painon murehtimiseen, painosta puhumiseen ja aivokapasiteettia heikentävillä pikakuureilla kärvistelyyn, voidaan esittää vain veikkauksia siitä, kuinka paljon merkittävämpiä saavutuksia tuolla kaikella ajankäytöllä olisi mahdollista saavuttaa. Merkittävämpiä, kuin se viiden kilon painonpudotus, joka päättyi nakkikioskille.
Tällaista tänään. Seuraavalla kerralla jatkan kaikkein tärkeimpään osuuteen eli naisten riskinottokyvyn raakaan ruotimiseen. Hieron jo käsiäni yhteen täällä. Sitä odotellessa katsotaan välikevennyksenä Juho L:n vinkkaama opetusvideo. ;)
_____________________________________
Kuvalähteet:
https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiDIso98wIsFnNqSrKPN2c9Ubq-BYXWr2dLAK5DNO0v6xjIhg8dpJkUcINSrq7Wz9BnxXQN1Y664TzISnFB2CFE0Yq_I2q7wXOt4fUwkW2OUae_AGZqPkbcgtM6Cvhrvxl6tWU4T7AsEeg/s1600/iStock_000013541313-brain-crop.jpg
http://www.copperwiki.org/images/9/99/Male-Female-brain-differenc.jpg
http://www.csupomona.edu/~plin/inventors/images/donovanmarion_big.jpg
http://www.online-iq-test-score.com/wp-content/uploads/2010/07/iq-bell-curve.gif
http://bsimple.com/Inspiration.JPG
http://lh3.ggpht.com/_1LazKD1zDUA/TNypHnEYmmI/AAAAAAAABcM/9e7eUbfAVnw/more-inspiration-perspiration%5B3%5D.jpg
http://beaut.ie/blog/wp-content/uploads/2009/06/morningmakeuo.jpg
Tästä tulee mieleeni ote viktoriaanisesta tiedekirjasta, missä kuvailtiin naisen älyllistä kapasiteettia primitiiviseksi ja luolamiesmäiseksi. Hienoja aikoja!
VastaaPoistahttp://www.youtube.com/watch?v=39qdhbkTko4
Hahaha, miten nämä Harry Enfieldin pätkät aina toimivatkin. Tunnustan katselleeni eilistä tekstiä kirjoitellessani sitä yhtä legendaarista pöytävideota. Päätin säästää sen tämän juttusarjan viimeiseen osaan, johon se liittyy oleellisesti, joten se tulee sitten huomenna.
VastaaPoistaEditoin tämän autopätkän nyt tuon tekstin loppukevennykseksi.
Hyviä kirjoituksia, Hanna. Hauska nähdä, että ilmeisesti keskinäiset keskustelumme 'strategisuudesta' ovat käynnistäneet sinussa hyviä prosesseja. Nyt kun kirjoitat uutta tekstiä jo tukka hulmuten, niin ota huomioon paitsi riskinottokyky, myös riskinsietokyky. Yrittäjä / innovaattori menettää mielenterveytensä nopeasti, jos ei pysty elämään entropian keskellä. Olosuhteet voivat muuttua nopeasti, ja jos kaikesta alkaa hieromaan ja nysväämään täydellistä, niin kysyntä tuolle tuotteelle on jo ehkä lakannut tai joku muu on täyttänyt sen markkinaraon. Sanoisin, että ylilaatu on yrittäjälle paha vihollinen. Kaikki haluaa täydellistä tuotetta/palvelua, mutta useimmat ovat valmiita maksamaan ainoastaan "riittävän hyvästä". Tämä ei tarkoita sitä, etteikö esim. (palvelu)tuotekehityksessä ja konseptoinnissa pitäisi olla näkemys siitä, mikä on se ultimate-palvelu/tuote. Sitä kohti on mentävä, mutta askel kerrallaan.
VastaaPoistaJoskus taannoin FB:ssä oli keskustelu tavallisuudesta. Siellä leikkimielisesti julistauduin umpimieliseksi fanaatikoksi. Mutta siinä leikissä oli totuuden siemen. Sanoisin, että jokaisessa suuressa keksijässä tai maailmaa muuttaneessa henkilössä on aimo annos fanatismia. Ihan samalla tavalla, kuin Jim Collins kuvasi, että parhaiden yhtiöiden toimintakulttuuri muistuttaa jotain uskonnollista kulttia. Ne ovat firmoja, jotka erottivat näitä eliittikouluista valmistuneita kympin tyttöjä, koska he eivät olleet riittävän innostuneita deodorantista, frankkeerauskoneista tai savukkeista. Eikä riitä että on kiinnostunut tekemään kehitystyötä kehittämisen itsensä takia. Näillä ihmisillä on luja tunneside itse tuotteisiin. He ovat sitoutuneita juuri tämän tuotteen kehittämiseen, eikä oikeastaan muulla ole mitään väliä. Nämä fanaatikot ovat innokkaita menemään läpi harmaan kiven, koska ovat 100% varmoja siitä mitä tekevät, ja että se heidän päämääränsä on pyhä, oikea ja elämäänsä suurempi tarkoitus. Naiset ovat monesti maltillisempia, järkevämpiä ja tyytyvät vähempäänkin.
No, eiköhän tämä paatos riitä tällä kertaa.
Kiitos hyvästä kirjoituksesta, odotan innolla seuraavaa.
Kiitos Simo hyvistä näkökulmista. Mä olen kyllä huomioimassa seuraavassa kirjoituksessa riskinsietokykyä, oikeastaan tarkemmin kaikenlaisen palautteen ja paineen sietokykyä.
VastaaPoistaMun suurin kehityskohteeni on tällä hetkellä juuri perfektionismista/epävarmuudesta vapautuminen. Tuo viheliäinen tauti ilmenee usein pahiten täällä blogin puolella, sillä huomaan miettiväni usein aivan turhaan jonkin hyvän kirjoituksen jälkeen, että olikohan mokoma tekele kuitenkaan yhtään mistään kotoisin. Onneksi ihmiset tulevat vapaa-aikana sanomaan kaikenlaista mukavaa, niin jaksan jatkaa.
Lisäksi tässä on tultu jo pitkä matka eteenpäin, joten haluan iloita hitaastakin kehityksestä. Ei kannata siirtää perfektionismia ainakaan perfektionismista vapautumiseen. :D
Olet muiden viisaiden läheisteni sekä kohtaamieni psykologian alan ammattilaisten ohella yksi niitä tärkeitä ihmisiä, jotka musta ovat muovanneet strategisempaa. Näen miespuolisissa kavereissani paljon sellaista määrätietoisuutta ja linjakkuutta, josta otan itsekin oppia. Tällä en halua vähätellä kaikkia uskomattomia naisia, joilta olen myös oppinut tärkeitä yrittäjyydessä jeesaavia asioita. Usein sitä vain hakeutuu muiden perfektionistien pariin ja sitten yhdessä ruokitaan tai surkutellaan omaa karua kohtaloa. Se on kuitenkin loppu nyt ja haluan ulottaa tämän emansipaation ihan jokaiseen. Oli sitten kyseessä nainen tai mies.
Perfektionismi on vihuliainen kumppani. Sairaus. Se ei tarkoita sitä, että tekee kaiken täydellisesti ja on kympin tyttö. Perfektionismi johtaa joko muilla osa-alueilla kaaokseen tai itse kamppailtavan asian suhteen luovuttamiseen. Ei tee, koska ei saa siitä sellaista, kun haluaa. Hioo viimeiseen asti, ja palauttaa asioita myöhässä. Sitä se ainakin mulla on. Mutta miten pääsis irti? Miten päästäis irti? Kai se jotenkin liittyy nolatuksi tulemiseen, kasvojen menettämisen pelkoon ja epäonnistumiseen. Ja sittten yrittäessään kuitenkin epäonnistuu.
VastaaPoistaMutta oivaltava kirjoitussarja, kiitos tästä.
Kiteytät hyvin perfektionismin kurjan kääntöpuolen. Kyseinen, alunperin hyödyllinen piirre voi kärjistyessään paralysoida ihmistä tosi rankasti. Olen kuitenkin toiveikas hoidon suhteen. Monet oppimiseen liittyvät psykologiset lainalaisuudet pätevät perfektionismiin ihan siinä missä erilaisiin pelkoihin, fobioihin jne. Siksi perfektionismista eroon pääsemiseksi voidaan mielestäni hyödyntää siedätystä ja uusien toiminta- ja ajatusmallien opettelemista.
VastaaPoistaIhmiset oppivat uudelleen kävelemään tai vaikka puhumaan vaikeiden vammautumisten jälkeen. Ihmiset pääsevät eroon fobioistaan ja pakko-oireistaan. Hermoverkkomme ovat niin muovattavissa. Siksi Perfektionismista paraneminen vaatii lähinnä sinnikästä harjoittelua ja aikaa.
Kaikki pitää ohjelmoida uudelleen. Toistoja toistoja, toistoja, tietoista epäonnistumista ja muuta reeniä, korjaavia kokemuksia. Suorituskeskeisyys on myös vaihdettava oppimiskeskeisyyteen, jolloin fokus siirtyy epäonnistumisten varomisesta tekemisen iloon. Jonkinlainen balanssi alkaa löytyä siinä vaiheessa, kun nuo kaikki uudet mekanismit alkavat korvata vanhoja sekä automatisoitua.
Arvaatkin varmaan, mutta lukisin mielelläni myös ajatuksiasi perfektionismista vapautumisesta ja etenkin melko rautalangasta väännetyistä konkreettisista apukeinoista siihen sitten joskus kun olet näistä muista valtavista aihealueista selvinnyt :)
VastaaPoistaLupaan laittaa vieroitusohjeita perfektionismista vapautumisen tueksi! Ensin pitää tosiaan raivata tätä savottaa vähän noiden muiden juttujen osalta, mutta tiedostan että kaikki stressiä vähentävät vinkit ovat vähintäänkin yhtä tärkeitä kuin ravitsemusjutut.
VastaaPoistaOlen itsekin vasta noviisi inhimillisyyteni esille tuomisen kanssa, mutta jo nyt terveydentilani on kohentunut huomattavasti. Voisin siis käsitellä aihetta käytännönläheisesti myös käyttämällä itseäni esimerkkinä.