Coping-keinot, osa 1: Katsaus haitallisiin toimintamalleihin

Surffatkaamme nyt muutaman kirjoituksen ajan uuden aallon psykologian harjalla, sillä sitä kautta kulkeudumme ikivanhan viisauden äärelle. Tuosta viisaudesta voimme ammentaa mitä erilaisimpia keinoja, joiden avulla on mahdollista selvitä vaikeistakin tilanteista haaskaamatta liikaa voimia jo valmiiksi hävittyyn taisteluun omia tunnereaktioita ja väistämättömiä tapahtumia vastaan. Joskus on hyvä laskea kymmeneen, joskus erottaa kaaoksen keskeltä asiat joihin voi vielä vaikuttaa omilla teoillaan ja joskus yksinkertaisesti...

Coping-keinot sarjan ensimmäisessä osassa aloitamme tällaisiin hyviin selviytymiskeinoihin pureutumisen tekemällä katsauksen niihin ei kovin hyviin.
   
Coping- eli selviytymiskeinot ovat tapoja, joita käyttämällä yksilö pyrkii ratkaisemaan ongelmia, suhtautuu ahdistavaan tilanteeseen ja käsittelee pahaa oloaan. Coping-keinoja on paljon erilaisia ja osalla ihmisistä käytössä olevat keinot ovat pitkällä tähtäimellä sekä tehottomia että haitallisia. Ne saattavat tuottaa hetkellistä helpotusta, mutta aiheuttavat ajan mittaan yhä enemmän kärsimystä. Seuraavassa on lista tyypillisimmistä haitallisista coping-keinoista sekä niiden seurauksista. Joukossa on sekä yleisesti tiedostettuja että vähän harvemmin käsiteltyjä keinoja.

____________________________________________________

Keino: Menneisyydessä tehtyjen virheiden tai tulevaisuudessa häämöttävien ongelmien vatvominen.
Seuraukset: Hyödytön ahdistuminen menneisyyden tai tulevaisuuden takia ja seurauksena edelleen lisää murehtimista. Irtautuminen nykyhetkestä. Paitsi jääminen hyvistä asioista, joita voisi tapahtua juuri nyt. 

Keino: Eristäytyminen muista ihmisistä vaikeiden tilanteiden ja tunteiden välttämiseksi.
Seuraukset: Enemmän yksinäisyyttä, masentuneisuutta ja entistä korkeampi kynnys kohdata sosiaalisia tilanteita. 

Keino: Pahan olon purkaminen muihin ihmisiin.
Seuraukset: Ystävyys-, perhe- ja seurustelusuhteiden kärsiminen, vältellyksi tuleminen ja yksinäisyys, muiden satuttamisesta tai kuormittamisesta aiheutuva paha olo ym.

Keino: Psyykkisen tuskan ulkoistaminen fyysiseksi esimerkiksi viiltelemällä, polttamalla ihoa jne.
Seuraukset: Infektiot, arvet, jänne- ja hermovauriot, kivut, häpeä, kuolemanvaara.

Keino: Omien ongelmien käsittelemisen välttäminen, keskittyminen muiden ongelmiin ja auttamiseen. 
Seuraukset: Omien tarpeiden mitätöiminen, vahingollisten ihmissuhteiden sietäminen, väsyminen muiden jatkuvan ”hyysäämisen” vuoksi, uupumus, masentuneisuus.

Keino: Liiallinen syöminen tai syömisen rajoittaminen, oksentelu.
Seuraukset: Syömishäiriöt, terveyshaitat, häpeä, masennus, entistä pahempi olo myös henkisesti

Keino: Itsemurhayritykset
Seuraukset: Pitkäaikaiset terveydelliset komplikaatiot, häpeä, läheisille aiheutuva tuska

Keino: Päihteiden/lääkkeiden väärinkäyttäminen tunteiden turruttamiseksi.
Seuraukset: Riippuvuudet, taloudelliset ongelmat, ongelmat ihmissuhteissa, terveyshaitat jne.
___________________________________________________

Vaikka edellä mainittuihin keinoihin turvautuminen saattaa vaikuttaa järjettömältä ja herättää usein voimakasta ärtymystä ulkopuolisen silmissä, sisältyy vahingolliseen toimintaan kuitenkin selkeä logiikka. Tämän logiikan huomioiminen on olennaista tehokkaan muutoksen aikaansaamiseksi. Viiltely, päihteiden käyttö, syömisen kontrollointi jne. ovat yrityksiä helpottaa pahaa oloa niillä keinoilla, joita on käytössä. Keinoilla jotka ovat rutinoituneita toimintamalleja ja tuntuvat jollain tasolla tutuilta ja turvallisilta. Haitallisiin coping-keinoihin takertuminen ei siis johdu siitä, että näitä keinoja käyttävä ihminen olisi pohjimmiltaan hankala, sairas tai toivoton tapaus, vaan häneltä puutuvat toimivat keinot kielteisten tunteiden ja haasteellisten tilanteiden keskellä pärjäämiseen. Voidaan puhua keinottomuudesta.

Onneksi ongelmien käsittelemiseksi ja vaikeidenkin tunteiden sietämiseksi on lukuisia hyödylliseksi havaittuja konsteja, joista jokainen voi valita itselleen sopivimmat. Seuraavissa osissa esitellään joitakin näistä käytännön sovelluksineen. Lisäksi selvitellään miten uusia toimivia coping-keinoja voisi tallentaa vanhojen haitallisten tilalle toimintamalleiksi, jotka aktivoituvat ahdistavassa tilanteessa automaattisesti.