Ny rillataan: juhannusspesiaali

Rentoutusharjoituksissa ihmistä pyydetään usein kuvittelemaan jokin kaunis, rauhallinen paikka, jossa hänen on hyvä olla. Minun ei tarvitse kuvitella, sillä paratiisini on oikeasti olemassa.

Meidän mökki. Valiumia sielulleni.

Astun ulos autosta ja tunnen, kuinka rannan suunnasta tuulee hiljaa. Lepät havisevat ja valo siivilöityy koivujen välistä. Sekunnin murto-osassa unohdan huolet ja muistan millaista on olla täydellisen rentoutunut. Työnnän veneen vesille, soudan keskelle järveä ja käyn pitkäkseni veneen pohjalle. Alan kuunnella The Village -elokuvan soundtrackia. Taivas on kirkas, järvi kimmeltää. Itken kun on niin kaunista. 

Sitten avaan silmät ja palaan urbaanin sivilisaation puolelle jatkamaan tohotusta vielä hetkeksi. Jotta juhannuksen taikuus ja herkkujen ylensyöminen menisi putkeen, on hyvä tohottaa myös ruokapuolta vähän etukäteen. Ajattelin tehdä sen julkisesti ja mennä sitten kauppaan hoitamaan ostokset kerrankin ajoissa. Siispä tässä katsaus ideoihin, jotka sopivat myös vegaanille (tai vaikka maito/viljayliherkälle).

1. Kylmäsavutofu sinapilla = varma nakki 
Tofu ei maistu itsessään miltään, joten maustamattoman tofun marinoimiseen menee aikaa. Jos siis on kiire, haluat päästä helpommalla ja saada varmasti toimivaa settiä, suosittelen hommaamaan valmiiksi kylmäsavustettua tofua. Sitä voi toki vielä maustaa haluttuun suuntaan, mutta pelkkä sinappikin riittää.
 
Jos tarvitset lisää savun makua maustamattomaan tofuun tai ihan mihin vain seokseen, suosittelen hyödyntämään savuaromia. Esimerkiksi poppamiehellä on tällainen jalosavuvalmiste: http://www.poppamies.fi/product_info.php?products_id=581

2. Paahdettu sesamöljy - orientaalia särmää marinadiin
Useista isoista ruokakaupoista löytyy nykyään seesamiöljyä. Valitse paahdettua, esimerkiksi Lanfranchin versiota. Se on todella kivan makuista soijakastikkeen ja mausteiden kanssa. Kokeilin itse sivellä kasviksia tällaisella sörsselillä ja oli kyllä maukasta. Aasialaisen ruoan ystävä kun olen, niin käytän paahdettua seesamiöljyä milloin mihinkin.

3. Vegaaniset "pötkylät"
Olin pari vuotta sitten lapsuudenperheeni kanssa mökillä ja koska porukkaamme kuuluu muutama vegaani, käytimme grilliosastolla mielikuvitusta. Äiti oli löytänyt kivan kikhernevartaiden ohjeen, jonka lopputuloksen ristin vegaanisiksi pötkylöiksi. Maku oli jotain makkaran ja papumurekkeen väliltä. Seuraavassa kuvassa esiintyy myös kohdassa 1. hehkuttamiani savustettuja tofupalasia.

Tässä raaka-aineita ja ohjeet kikhernevartaiden koostamiseen:

• purkki säilykekikherneitä (tai itse keitettyjä)
• kourallinen kuorittuja (tai kuorimattomia) seesaminsiemeniä
• kukkurallinen rkl tomaattipyrettä
• 2 rkl perunajauhoa/maissitärkkelystä tai jotain millä seos pysyy kasassa
• 1 rkl soijakastiketta
• mustapippuria
• cajun-maustetta (Meira) 
• tai muuta chilipainotteista mausteseosta
• savuaromia halutessa ja varsinkin jos käytössä ei ole uunia 
• voiteluun ruokaöljyä 
• maun mukaan suolaa

1. Kaikki ainekset sörssätään sauvasekoittimella/monitoimikoneella. Jos seos ei muussaudu kunnolla, lisää ihan vähän vettä. 
2. Massasta pyöritellään pitkuloita, jotka voidaan vielä sivellä öljyllä ja kieritellä seesaminsiemenissä.
3. Sitten vain grilliin tai uuniin ja paistetaan rapsakaksi asti.
4. Tarjoiluun tietysti sinappia. <3

3. Tilli-kapris-perunasalaatti
Tämä on suurta herkkuani ja varioitavissa loputtomasti. Peruskoostumus menee näin:

• uusia perunoita
• kapriksia
• tillinvarsia
• kylmäpuristettua oliiviöljyä
• jotain ekstraa

Uudet perunat, kylmäpuristettu oliiviöljy, kapris ja tilli muodostavat pohjan, joka toimii ihan jo sellaisenaan. Sekaan voi kuitenkin laittaa ihan mitä vain vihanneksia, jos haluaa kevyemmän salaatin. Esimerkiksi sipuli ja pavut ovat hyvä lisä ja vihreääkin mahtuu mukaan.

 4. Punasipulin, fetajuuston ja kylmäpuristetun oliiviöljyn pyhä kolminaisuus
Tämä kombinaatio on hyvä minkä tahansa salaatin joukossa. Jos käyttäää fetaa ja sipulia, kannatan punasipulia, koska se on vielä tavallistakin sipulia ravinteikkaampaa ja maukkaampaa.

5. Grillattu punasipuli
Voisin syödä kerralla vaikka saavillisen grillattuja/uunissa kypsytettyjä, seesamiöljyn ja soijakastikkeen seoksella siveltyjä punasipuleita.

6. Alpron maustamattoman soijajogurtin ehtymätön potentiaali
Jos jonain päivänä korruptoidun ja näet minut mainostamassa jogurttia, niin se ei ole Activia, vaan Alpron maustamaton soijajogurtti. Se auttaa oikeasti ihan kaikkeen. Voit tehdä siitä dippikastiketta, salaatinkastiketta, oman jogurttiseoksen marjoilla ja pähkinöillä jne. Kun nyt ollaan kesäsapuskoissa, niin kevyt ja maukas salaatinkastike valmistuu sekoittamalla jogurttiin maun mukaan sinappia, ruohosipulia ja vaikka mustapippuria. 

Eiköhän näillä päästä alkuun ja vegaanikin selviää hengissä viikonolopun yli. Oikein hyvää juhannusta ja kauniita unia tulevista miehistä tai naisista.

Kympin tyttöjen kosto

Viittaan kympin tytöillä teinileffojen silmälasipäisten lukutoukkabeibejen lisäksi moniin muihinkin stereotyyppeihin. Esimerkiksi nynnyihin akateemisiin naisiin, jotka ovat erityisen lähellä sydäntäni. Sarjan edetessä selviää miksi.

"A female nerd. Usually has glasses and braces. Nerds usually have nerdgasms when a nerdette walks into the room. Their glasses will fog up and they'll get really nervous." -Urban Dictionary

Tänään naisten innovatiivisuuden ja siihen mahdollisesti liittyvien hidasteiden pohdiskelu jatkuu siis entistä intensiivisemmin ja pääsemme viimein asian ytimeen. Aikaisemmin ilmestyivät osa 1. ja osa 2., jotka kannattaa käydä lukaisemassa myös. Niissä käsiteltiin maailman mullistajan kolmesta tärkeimmästä ominaisuudesta kekseliäisyyttä ja energisyyttä. Nyt on vuorossa riskinottokyky.

Riskinottokyvyn ja itseluottamuksen puute - naisten innovatiivisuuden esteet?

Kuten kahdessa edellisessä osassa kävi ilmi, en löytänyt riittävän vakuuttavaa näyttöä sille, että naiset eroaisivat nuorista miehistä kekseliäisyyden tai energisyyden osalta. Ainakaan siinä määrin, että näiden omianaisuuksien puute voisi selittää naisten julkisten innovaatioiden vähäisempää määrää. Totesin kyllä, että naisten pikkutarkkuus, perfektionistisuus, ulkonäköpaineet tai perhe-elämän vaatimukset saattavat jossakin määrin heikentää heidän energisyyttään. Kuitenkaan lähtökohdissa ei ole perustavanlaatuista eroa, joten paljon olennaisempi tekijä lymyilee jossain muualla. Uskallan väittää, että riskinottokyvyssä. Tähän piirteeseen liittyy myös olennaisesti itseluottamus, joten käsittelen kumpaakin yhtenäisenä kokonaisuutena.

Mitä naisten ja miesten riskinottotaipumuksista ja itseluottamuksesta voidaan todeta yleisesti? Katsotaanpa:

• Seksuaalivalinnan näkökulmasta riskinottokyky ja kilpailullisuus ovat olleet aikojen alussa miehille naisia hyödyllisempiä ominaisuuksia. Ovat ehkä vieläkin. Ainakin sen perusteella, miten rankkaa palautetta miehille annetaan esim. ravintoloissa ihan asiallisistakin iskuyrityksistä.
• Naisille riskien hinta on ollut aina liian kova maksettavaksi, myös evolutiivisessa mielessä. Muinaisaikoina jälkeläisten selviäminen on ollut enemmän äidin, kuin isän hoivasta riippuvaista, joten luonnonvalinta on suosinut naisten kohdalla varovaisuutta.
• Toisin sanoen miehet ovat voineet levitellä geenejään ympäriinsä ja ottaa osaa vaarallisiin aktiviteetteihin, sillä naiset ovat huolehtineet heidän jälkeläisistään miesten vammautumisen tai kuoleman jälkeenkin.
• Tänäkin päivänä taidollisesti täysin samantasoisten yksilöiden joukossa miehet valitsevat naisia huomattavasti todennäköisemmin kilpailutilanteen, kun siihen tarjotaan mahdollisuutta.
• Merkittävin syy edellämainittuun on miesten ylivertaisempi luottamus omiin kykyihinsä.
• Karkean jaon mukaan naiset ja miehet reagoivat eri tavoin myös stressiin. Taistele tai pakene on miehille tyypillinen strategia. Naiset sen sijaan turvautuvat useammin hoivaamiseen ja sosiaalisten suhteiden vaalimiseen.
• Miehet kuolevan naisia merkittävästi useammin onnettomuuksissa. Eritoten nuoret miehet, joiden suhtautuminen muun muassa moottoriajoneuvoihin on useissa maissa, no...käykää välimeren suunnalla katsomassa. Vuoristotien mutkassa jos toisessa näkyy pieni vainajalle pystytetty alttari ja tien vierestä on mahdollista bongata itsensä telonut mies.

• Suomalaisista puolet on naisia, mutta yrittäjistä heitä on vain kolmannes.
• Jne..muutakin aineistoa löytyisi vaikka kuinka, mutta eiköhän tämä jo riitä.

Riskinottokyvyn ja itseluottamuksen puute arkielämässä
Eli bingo, nyt siirryttiin sille tärkeimmälle osa-alueelle, johon massiiviset korjaustoimenpiteet kannattaa kohdistaa. Enkä tarkoita sitä, että kilttien nynnyttärien tulisi käyttäytyä rohkeammin liikenteessä tai kilpailla yhteiskunnan aitiopaikoista verissäpäin. "Revenge of the nerdettes" tapahtuu huomattavasti viisaammin ja siellä missä muutokseen on ensisijaisesti aihetta.

Aloitetaan kartoittamalla ihan arkipäiväisiä tilanteita työpaikoilla ja asiantuntijatehtävissä. Niihinhän nuo kympin tytöt yleensä päätyvät jatkamaan nöhvöilyään.

Sosiaalinen mukautuvuus asiantuntijatehtävissä
Katsoisin näiden (tai köh, meidän) naisten riskinottohaluttomuuden, kilpailuasetelmien välttelyn sekä itseluottamuksen puutteen ilmenevän vahvasti esimerkiksi sosiaalisena konformistisuutena. Sosiaalinen konformistisuus eli enemmistön mielipiteen tunnusteleminen ja siihen mukautuminen on universaali ilmiö. Yksilöiden välillä on kuitenkin suurta vaihtelua siltä osin, missä määrin tätä paikoin hyödyllistäkin ominaisuutta käytetään. Naiset arvostavat mukautuvuutta jonkin verran miehiä enemmän ja toteuttavat sitä omassa toiminnassaan. Suosikkikirjoittajani Tuomas Enbuske kuvailee ilmiötä riipivän osuvasti:

"Olen haastatellut työssäni toimittajana älyttömät määrät yliopiston käyneitä, maistereita ja tohtoreita. On uskomatonta, kuinka samanlaisia vastauksia kaikki tuntuvat asioihin antavan. Ryhmästä löytyy aina vain samalla tavalla eri tavalla ajattelevia. Erityisesti akateemiset naiset ovat neuroottisen huolissaan siitä, minkälaista palautetta heille tulee oman alan sisältä, jos he uskaltavat sanoa edes jotain poikkeuksellista."

Auts, tunnustan. Esimerkiksi ennen tämän blogin perustamista mietin ihan tosissani voiko kliinisessä työssä toimiva psykologi pitää blogia. En nimittäin löytänyt ainuttakaan suomalaista omalla nimellään kirjoittelevaa psykoblogistia, joten päättelin, ettei alani edustaja voi hillua netissä levittelemässä ympäriinsä omia mielipiteitään. Mitä kaikki kollegatkin sanoisivat; asiakkaat, mahdolliset työnantajat, naapurin Pirjo?!! Lopulta koin niin voimakasta tarvetta saada kanavoitua näkemykseni muidenkin hyödyksi, että blogi jotenkin vahingossa perusti itsensä. Aluksi käytin tosin salanimeä, ettei kukaan vaan näkisi. Voi niitä aikoja. Siitä on nyt vuosi ja kaikki silloiset ajatukseni kollegiaalisesta tuomiosta tuntuvat täysin naurettavilta.

Haitallisen sosiaalisen mukautuvuuden vähentäminen on siis täysin mahdollista eikä sitä kannata missään nimessä luokitella pysyväksi piirteeksi. On esimerkiksi hyvä huomioida, että naisten mukautuvuudella on pitkät juurensa historiassa. Jokainen voi kuvitella päässään filmin, joka näyttää muutamassa sekunnissa uppiniskaisiin naisiin aikojen saatossa kohdistetut väkivallanteot. Valitettavasti monissa kulttuureissa naisia pidetään edelleen ojennuksessa rankalla otteella, vaikka täällä pohjolassa ollaankin onnekkaampia.

Tässä minäkin kirjoittelen ihan mitä huvittaa eikä siitä ole ainakaan toistaiseksi tullut mitään muuta, kuin myönteisiä seurauksia. Eläköön sananvapaus ja teknologia! Jatkan vielä Tuomas Enbusken kootuilla lausahduksilla, jotka voin täysin allekirjoittaa keskusteltuani seuraavasta ongelmasta monet kerrat sekä miesten että naisten kanssa:

"Cambridgessä työskentelevä professori Simon Baron-Cohen kirjoittaa kirjassaan “Olennainen ero – totuus miesten ja naisten aivoista” kuinka hormonit vaikuttavat sukupuolten ajatteluun. Hänen mukaansa äärimmäiset naisen aivot yrittävät jatkuvasti selvittää toisten mielentiloja. Kysymys “mitä muut minusta ajattelevat” nousee naisen päähän huomattavasti useammin kuin miehen."

"Jos joku sanoo naiselle jotain pahaa vaikka työpaikan palaverissa, nainen vatvoo sitä todennäköisesti päiväkausia. Mies taas unohtaa asian vartissa."

Niinpä niin. Tässäpä oli mielestäni jo aivan riittävä otos valideja selityksiä. Selityksiä sille, miksi naisten loistavat ideat tukahdutetaan toimistoissa, tärkeissä palavereissa ja julkisuudessa alkutekijöihinsä. Heidän itsensä toimesta!

Arvostelun pelosta ja yleisen mielipiteen mukana nyökyttelystä ei siis ole hyötyä keksijän tai tiedenaisen uralla. Jotain on tehtävä, mutta mitä? Se selviää seuraavassa numerossa. Katsotaan taas loppuun opetusvideo:

____________________________________________________________

Lähteet:

http://www.yrittajanaiset.fi/index.php?k=4206

http://qje.oxfordjournals.org/content/122/3/1067.short

http://www.epjournal.net/filestore/ep026685.pdf

http://www.rci.rutgers.edu/~sjacksox/PDF/IdentityImplicationsofConformity.pdf

Kuvalähteet:

http://i582.photobucket.com/albums/ss266/floeyramone/blogphotos/Cosplay/daria.jpg

http://www.franticassembly.co.uk/media/media/images/Ignition_1_jpg_460x307_crop_upscale_q85.jpg

https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgCU8NSpVB-i1935MKKG9eS23k5J8Y9SxEbePKu1vzqdcFGe5zEkBs2BPf9N8YvTWiNlxhgLiA7RCgWv8hfzQC0Rp4BY2_QnOdUrTLrsS4JSGvOwFRZ3YaoSNXzwdq_zCeKib3eKB-orwfg/s400/extreme_car_stunts_14.jpg

http://www.thecuttingedgenews.com/uploads/cmimg_2205.jpg

https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjZcq9vBF2nJVFOA6BbQUEPkXtrAE2OCS_D1pcZtADahY42_9bSb5fRL7TW8na-u3jhZCopZrkWVPnBWCBI0hSAEDLFTEGnG-gGiJCgZmgu1X8DFQt8-HQ_qHsVtC5Y3oarvDWuM_ra9Pnz/s400/Witch+Burning.jpg

http://dianiko.files.wordpress.com/2010/05/the_stoning_of_soraya_m.png

Mistä on keskinkertaiset kympin tytöt tehty jatkuu...

Iskin käteni eilen melkoiseen soosiin ryhtyessäni käsittelemään tekijöitä, joiden takia kympin tyttöjen innovaatiopotentiaalin hyödyntäminen ei ole maassamme vielä riittävän korkealla tasolla. Ei tyttöjen itsensä eikä yhteiskunnan osalta. Etsin ennen kaikkea vastausta kysymyksiin: Miksi fiksut naiset eivät kehitä aikamme tärkeimmiksi luokiteltavia innovaatioita siinä määrin missä miehetkin ja olisiko asialle tehtävissä jotain?

Tarkastelen aihetta kekseliäisyyden, energisyyden ja riskinottokyvyn näkökulmasta vastineena neurotieteilijä Louann Brizendinen väitteelle, jonka mukaan edellämainitut "nuorten miesten ominaisuudet" ovat tärkeimpiä syitä ihmiskunnan menestykseen. Pohdiskelen esiintyykö naisilla näitä ominaisuuksia ja ilmentävätkö he niitä tarpeeksi. Melkoinen elämäntyö tässä pitäisi tehdä, jotta olisi mahdollista iskeä tulille kaikki mainitsemisen arvoiset sukupuolten eroihin tai niiden puuttumiseen liittyvät teoriat. Nostan siis jo valmiiksi käteni ylös ja totean skriivailevani tässä väitöskirjan sijaan ihan vain pientä väistämättä kärjistettyä blogipostausta. Antakaa siis armoa.    

Inhimillisistä rajoitteistani huolimatta toivon, että tämän tekstin lukeminen tarjoaa uusia ajatuksia kentälle. Eritoten kannustaa sinua, viisas lukijani pohtimaan mitä meistä jokainen voisi tehdä itsessään ja ympäristössään lymyilevän potentiaalin vapauttamiseksi. Kiinnostaisi myös kuulla ajatuksia siitä miksi niin usein vielä 2000-luvullakin esitetään, ettei naisilla (noilla viheliäisillä, juonittelevilla konnilla) ole riittävästi kekseliäisyyttä maailman mullistamiseen. Onko meillä todellakin varaa heittää hukkaan puolet aivoistamme (l. naisten aivot) juuri silloin, kun tarvittaisiin mahdollisimman paljon uusia keksintöjä?

Ainakaan omasta mielestäni ei ole, joten jatketaanpa siitä mihin viimeksi jäätiin eli kartoitetaan tekijöitä, joihin pureutumalla myös naisten innovatiivisuus saadaan kukoistamaan. 

Mullistavan innovatiivisuuden osatekijät: 

Kekseliäisyys
Käsittelin jo edellisessä kirjoituksessani kekseliäisyyttä, jota naisilla piisaa aivan yhtälailla kuin miehilläkin. Loogista päättelykykyäkään ei puutu ja vaikkei jostain palikkatestistä olisi napsahtanut huippulukemia, ei se ole mikään ongelma. (Kertauksena vielä toistettakoon näkemys, jonka moni neuropsykologian alalla työskentelevä on todennut: "vain jonkin verran" keskivertoa korkeampi älykkyysosamäärä eli 120  riittää siihen, että luovuutta on mahdollisesti käytössä aivan rajattomasti.) Korkeatasoisella luovuudella voidaan kompensoida myös muiden kognitiivisen kyvykkyyden osa-alueilla ilmeneviä rajoituksia. Erittäin korkean älykkyysosamäärän omaavalta nerolta ei löydy siis välttämättä yhtään keskivertoa enempää luovuutta, joten aikamme suuria keksijöitä skouttaillessamme kannattaa huomio suunnata muuallekin, kuin sinne kellokäyrän oikeaan reunaan.

Energisyys
Kekseliäisyyden puute ei siis selittäne naisten heikompia innovaatiotilastoja, joten löytyisikö energiatasojen kohdalta puuttuva palanen? Aloitetaan solutasolta. Energisyytemme lähtökohtien kannalta tärkeänä vaikuttajana voidaan mainita mitokondrioiden, solujen voimalaitosten toiminta. Mitokondriot periytyvät yleensä yksinomaan äidin puolelta, joten ainakaan tällainen perustavanlaatuinen tekijä ei selitä mahdollisia eroja energisyydessä.

Entä sitten hormonit? Testosteroni lisää energisyyttä, mutta niin tekee myös sen "pikkusisko" estrogeeni. On tärkeä huomata, että kummankin hormonin vajaus voi aiheuttaa energiatasojen putoamista. Nuorten testosteroninhöyryisten miesten energia on aivan toista luokkaa, kuin vanhempien miesten, joiden testotasot ovat rysähtäneet alas (yleensä huonojen elintapojen seurauksena). Tämä nuorukaisten ylimääräinen "viriiliys" olisi tärkeää saada kanavoiduksi rakentavalla tavalla. Nuorilla naisilla tuntuu myös riittävän lähtökohtia purkaa vilkkauttaan luovaan toimintaan. Silloinkin kun heitä ei siihen erikseen kannusteta.

En siis oikein nyt löydä energisyydestäkään kunnollista selitysmallia eroille miesten ja naisten keksijäprofiileissa. Kaikilla aloilla uuden innovaation luojalta vaaditaan uskomaton määrä innostusta, sinnikkyyttä ja pitkäjänteisyyttä, jota naisilla ei ole ainakaan miehiä vähempää. Stereotypioidenkin mukaan nuo kiltit kympin tytöt ovat saavuttaneet menestyksensä ulkoa opettelemalla, mikä vaatii paljon jaksamista. Usein se joka leuhkii menneensä lukion lukematta läpi tai saaneensa kokeesta taas kerran kympin ilman mitään valmistautumista on mies.

Kuvan mies ei liity tapaukseen.

Toki osa keksinnöistä löytyy myös ilman pitkäjänteisyyttä, erittäin nopeasti ja helposti, ehkä jopa vahingossa tai vaikka kännissä. Tässäkään suhteessa sukupuolen ei luulisi enää nykyaikana asettavan esteitä prosessille. On kuitenkin muutamia naisille tyypillisiä piirteitä tai heidän jaksamiseensa liittyviä olosuhteita, jotka saattavat syödä salakavalasti innovaatiokapasiteettia. Painotan, ettei yksikään näistä kosketa jokaista naista, mutta jo yhdenkin esiintyminen voi luoda menestyjän tielle hidasteita, joten tässä muutama tekijä, joita kannattaa tarkkailla.    

Kyvyttömyys erottaa olennainen epäolennaisesta
Meistä jokaisella on käytössämme vain rajallinen määrä aikaa ja energiaa. Jos emme kykene erottamaan sitä mihin suurin osa näistä kaikkein kallisarvoisimmista resursseista kannattaa suunnata, on menestyksen saavuttaminen hyvin hankalaa. Paukut loppuvat, jos niitä ampuu ympäriinsä. Stressitasot nousevat, jos kaiken yrittää tehdä liian huolellisesti ja tämä jos mikä heikentää luovuutta. Kaikkiaan turhien asioiden piipertelyyn kuluu liikaa aikaa suurten linjojen kadotessa, strategian pettäessä.

Naisten kannattaisi opetella lataamaan akkujaan todellisiin koitoksiin ja hoitaa vähemmän tärkeät velvollisuudet vasemmalla kädellä. Näen miehissä naisia enemmän juuri sellaista suurpiirteisyyttä, joka on välillä täysin välttämätöntä niin taiteen, yrittäjyyden kuin tieteen saralla menestymisen kannalta. Olen törmännyt moniin lahjakkaisiin pikkutarkkoihin, vähän neuroottisiin naisiin, joilla olisi mahdollisuudet vaikka mihin, mutta nämä mahdollisuudet pirstaloituvat neitokaisten piiskatessa itsensä hengiltä jo työelämänsä alkuvuosina.

 
Perheen perustamisen kuormittavuus
Niin voimauttavaa kuin lapsen saaminen teoriassa onkin, vie lapsen hoitaminen naisilta käytännössä todella paljon aikaa ja energiaa. Mikäli turvaverkko on kunnossa, puolisoilla on mahdollisuus osallistua kotihommiin tasavertaisesti ja lapsenhoito on rentoa, on naisen edelleen mahdollista tehdä yhteiskunnallisesti merkittäviä suurtekoja. Siis muitakin, kuin lisääntyä ja koulia jälkipolven edustajista kunnon kansalaisia. Tämä muun puuhastelun mahdollistaminen vaatii kuitenkin melkoisia erikoisjärjestelyjä.

Jokainen joka on ollut haasteellisella temperamentilla varustetun lapsen kanssa tekemisissä muutamaa tuntia kauemmin tietää kyllä, kuinka vaikeaa oman ajan järjestäminen voi olla. Jokainen joka on ollut oikeasti haasteellisen luovan prosessin kanssa tekemisissä tietää myös, kuinka paljon aikaa tekeillä oleva taiteellinen tuotos voi vaatia. Lapset nukkuvat sentään päivä- ja yöunet, inspiraatio ei välttämättä niitäkään. Kuinka siis yhdistää auvoinen perhe-elämä ja maaninen luomisprosessi? Minä en tiedä, mutta onneksi lapset kasvavat aikanaan isommiksi, jollloin luovan äidin ajankäytön yhtälö on helpompi ratkaista. Sitä odotellessa mikään ei toki estä valjastamasta inspiraatiota kodin/lastentarvikemarkkinoiden palvelukseen.

Marion Donovan, kertakäyttövaipan keksijä

   
Meikkamiseen, hiustenlaittoon ja laihduttamiseen kuluvat resurssit
Tämä ei ole mikään provokaatioyritys, vaan yksi ihan varteenotettava tekijä. Naisten ulkonäköpaineet ovat pahimmillaan aivan hirvittäviä. Itsensä kauniiksi tällääminen on tietenkin erittäin mukavaa silloin, kun siihen on aikaa tai se liittyy juhlallisen tunnelman luomiseen. Moni nainen on myös kehittänyt niin mittavan arsenaalin nerokkaita kosmeettisia innovaatioita, että hän suoriutuu joka aamu maalaustaiteellisen teoksen loihtimisesta kasvoilleen vain muutamassa minuutissa. Voi siis olla, että meikkaukseen menee runsaasti aikaa ainoastaan joiltain naisilta. Kuitenkin mieheen verrattuna nainen käyttää keskimäärin vähintään kolminkertaisen ajan laittautumiseensa myös arkipäivinä. Tällä alkaa olla jo merkitystä ajankäytön kannalta.

Mitä tapahtuisi, jos naiset pitelisivät edes välillä taitavissa käsissään eyelinerin sijaan öljyvärisivellintä ja sutisivat vaikka hienon taulun. Jäisikö joku ilman aviomiestä, menisikö maine muiden naisten silmissä vai olisiko oma olo jotenkin epävarmempi? En tietenkään ehdota kellekään meikkaamisesta luopumisesta, mutta joudun kyllä suosittelemaan koristautumisrutiinien strategista yksinkertaistamista. Usein vähemmän on sitäpaitsi enemmän.

Mitä tulee normaalipainoisten naisten alituiseen painon murehtimiseen, painosta puhumiseen ja aivokapasiteettia heikentävillä pikakuureilla kärvistelyyn, voidaan esittää vain veikkauksia siitä, kuinka paljon merkittävämpiä saavutuksia tuolla kaikella ajankäytöllä olisi mahdollista saavuttaa. Merkittävämpiä, kuin se viiden kilon painonpudotus, joka päättyi nakkikioskille.    

Tällaista tänään. Seuraavalla kerralla jatkan kaikkein tärkeimpään osuuteen eli naisten riskinottokyvyn raakaan ruotimiseen. Hieron jo käsiäni yhteen täällä. Sitä odotellessa katsotaan välikevennyksenä Juho L:n vinkkaama opetusvideo. ;)

_____________________________________

Kuvalähteet:
https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiDIso98wIsFnNqSrKPN2c9Ubq-BYXWr2dLAK5DNO0v6xjIhg8dpJkUcINSrq7Wz9BnxXQN1Y664TzISnFB2CFE0Yq_I2q7wXOt4fUwkW2OUae_AGZqPkbcgtM6Cvhrvxl6tWU4T7AsEeg/s1600/iStock_000013541313-brain-crop.jpg
http://www.copperwiki.org/images/9/99/Male-Female-brain-differenc.jpg
http://www.csupomona.edu/~plin/inventors/images/donovanmarion_big.jpg
http://www.online-iq-test-score.com/wp-content/uploads/2010/07/iq-bell-curve.gif
http://bsimple.com/Inspiration.JPG
http://lh3.ggpht.com/_1LazKD1zDUA/TNypHnEYmmI/AAAAAAAABcM/9e7eUbfAVnw/more-inspiration-perspiration%5B3%5D.jpg
http://beaut.ie/blog/wp-content/uploads/2009/06/morningmakeuo.jpg

Mistä on keskinkertaiset kympin tytöt tehty?

Tukahdetusta itsepäisyydestä, 
epäonnistumisen pelosta,
tasapäistävästä koulutusjärjestelmästä,
ulkomuistiin keskittyvästä opiskelusta.
Sosiaalisiin normeihin sopeutumisesta 
itsenäisen ajattelun kustannuksella.
Niistä on kiltit kympin tytöt tehty 
kanelin, sokerin 
ja kaavoihin survotun lahjakkuuden ohella.

Ne tytöt ja naiset, 
joista olisi voinut tulla 
tulee vielä jotain suurta.
Kunhan korjausliike tehdään ja äkkiä.

Olen tällä hetkellä äärimmäisen innostunut sekä naisten että miesten lahjakkuudesta ja luovuudesta. Erityisesti kansallisesti tärkeästä innovaatiokapasiteetista, jota toivoisin hyödynnettävän aikaisempaa paremmin yhteiskunnassamme. Ajattelin alunperin käsitellä aihetta lyhyesti kummankin sukupuolen näkökulmasta, mutta tehtävä osoittautui täysin mahdottomaksi. Ajatukseni lähtivät rönsyilemään suuntaan jos toiseen, joten päätin aidata kirjallisen temmellyskenttäni hallittavammaksi kokonaisuudeksi. Keskityn ainoastaan lahjakkuuskeskustelujen yhteydessä turhan usein sivuutettuihin huippulahjakkaisiin, mutta turhan miellyttämisenhaluisiin naisiin. Niihin "kiltteihin kympin tyttöihin", joiden katsotaan menestyneen tuurilla tai hikaroimalla, jyränneen nuoret miehet yhteiskunnassa ja hymisevän nyt jotain turhaa diipadaapaa yliopiston aitiopaikoilla. Heihin, joilla olisi älynsä puolesta mahdollisuuksia keksiä jotain mullistavaa ja valloittaa maailma, mutta kun...

Luin muutama päivä sitten Tuomas Enbusken aihetta ohimennen sivaltavan puheenvuoron Muodollisesti pätevä kansakunta, jossa hän esittää akateemista koulutusta ihannoivan yhteiskuntajärjestelmämme haaskaavan kapinallisten nuorten miesten nerouden ja ajavan nämä syrjäytymisen partaalle. Nuoret naiset sen sijaan sopeutuvat nykymaailmaan paremmin, mikä on kuulema sääli, sillä suurtekoihin näistä mimmeistä ei ole siinä missä raggarijätkistä olisi. Ainakin jos viitataan yhden neuropsykiatrin kannanottoihin:

"Yhdysvaltainen neurotieteilijä Louann Brizendine kirjoittaa miehen aivoista kertovassa kirjassaan The Male Brain, että murrosiän juuri ylittäneiden miesten energia, kekseliäisyys ja riskinottokyky ovat ilmeisesti tärkeimpiä syitä ihmiskunnan menestykseen."

Provosoiduin. Tai siis inspiroiduin, jopa siinä määrin, että luin aiheeseen liittyen rivakalla tahdilla kirjan naisten lahjakkuudesta. Lisäksi kahlasin transsissa läpi lukuisia artikkeleita luovuuden ja älykkyysosamäärän yhteyksistä kyetäkseni muodostamaan naisten innovatiivisuudesta oman näkemykseni. Halusin tietää tukeeko tutkimusnäyttö väitettä, jonka mukaan naisten räpellyksillä ei ole ollut historian saatossa juurikaan ihmiskunnan menestystä edistävää vaikutusta eikä mahdollisesti tule koskaan olemaankaan. Lasten hoivaamista ja kasvattamista, hyötykasvien keräilyä, yrttilääkintää ja sairaiden parantamista ei lasketa. Ainakaan rahan virtausten avulla. Tekniikan kehityksen eteneminen kohti ääretöntä lienee päivän sana. 

 

Nettiä selattuani ja nuo mainitsemani lähteet tarkastettuani päädyin toteamaan karun itsestäänselvyyden: suurin osa maailman tärkeimmiksi luokitelluista innovaatioista on todellakin miesten tekemiä (tai nimiinsä ottamia). Lisäksi nämä keksinnöt ovat edellyttäneet suunnattomasti Brizendinen mainitsemia ominaisuuksia: kekseliäisyyttä, energiaa ja riskinottokykyä. On siis paikallaan tarkastella naisten kohdalla yksitellen jokaista näistä ominaisuuksista. Miettiä puuttuuko naisilta jokin maailman mullistamisen mahdollistava palanen ja jos ei puutu, niin mikä ihme estää käyttämästä koko pakettia.

Mullistavan innovatiivisuuden osatekijät:

Kekseliäisyys
Joudun seuraavaksi ilmaisemaan asioita yksioikoisesti ja mainitsemaan moneen otteeseen sanan 'älykkyys', vaikka olen karsinut sen minimiin omassa kielenkäytössäni. Termi on nykyään turhan elitistisesti latautunut ja tiettyjen tahojen ryvettämä. Kognitiivista kyvykkyyttä mitataan usein vain muutamalla sektorilla, mikä kapeuttaa näkemystämme siitä mitä älykkyys ylipäätään on.

Älykkyystestit ovat rajoittuneita täysin ymmärrettävistä syistä, sillä niiden suunnittelu on haasteellista. Lisäksi yhteiskuntamme suosii verbaalista ja loogis-matemaattista päättelykykyä, joten toki näihin halutaan keskittyä esimerkiksi rekrytoinnissa. Toivoisin kuitenkin, ettei älykkyys tiivistyisi kuvaamaan kognitiivisen kyvykkyyden lukemattomista osa-alueista ainoastaan kahta. Mutta vahinko lienee jo tapahtunut, joten jatketaan.

Naisten ja miesten aivojen erot ja niiden merkitys käytännön elämän kannalta jaksavat kiehtoa niin neuropsykologian alalla toimivia tutkijoita, kuin meitä muitakin. Eräs naisten ja miesten lahjakkuuseroihin liittyvä suosikkiteoria on vaihteluhypoteesi, jonka mukaan esimerkiksi älykkyydessä on miesten kohdalla laajempi vaihteluväli eli joukossa on enemmän sekä "heikkolahjaisia" että huippuälykkäiksi luokiteltavia. Naisten joukossa on sen sijaan vähemmän ääripäitä kumpaankin suuntaan, mikä merkitsee huippuälykkäiden pienempää määrää miehiin verrattuna. (Mainittakoon tosin knoppitietona, että Guinnesin ennätystenkirja on listannut maailman korkeimman älykkyysosamäärän tittelin naisen nimiin.)

Selittäisikö siis huippuälykkyyden vähäisempi esiintyminen naisten keskuudessa innovaatiivisuuden lamaustilan? Ei, ainakin mikäli huomioimme yleisen konsensuksen luovuuden ja älykkyyden yhteyksistä. Tutkimalla luovuutta ja älykkyysosamääriä, on nimittäin selvinnyt, ettei pistemäärän 120 jälkeen luovuuden ja älykkyysosamäärän välillä ilmene enää säännönmukaista korrelaatiota. Eli sinä  tuon 120 maagisen rajapyykin ylittävä idearikas neitokainen, voit huokaista helpotuksesta. Et tarvitse enää lisää kapasiteettia, sillä innovointimahdollisuutesi saattavat olla rajattomat. Se viereisen pulpetin matikkanero saattaa synnyttää Nokian älypuhelinperheeseen seuraavan uuden tulokkaan, mutta sinä voit keksiä jotain mistä kukaan ei ole koskaan kuullutkaan. Lisäksi kannattaa alkaa kaveerata sen matikkaneron kanssa ajoissa, sillä yhdessä saatatte kehittää kaikkea huikaisevaa. Jos sinä vain jaksat, ehdit ja uskallat.

Seuraavassa numerossa selvitetään miksi ja miten.

Ps. Tuomas Enbusken kolumnin voi käydä myös kuuntelemassa ylen sivuilta. Suosittelen lämpimästi tätä vaihtoehtoa, sillä Tuomaksen mukava ääni ja sanojen painot tekevät hänen ajatuksiinsa perehtymisestä huomattavasti miellyttävämpää, kuin pelkän tekstin lukeminen.
__________________________________________________

Kuvat:
https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEht0D73EYlXyUrbJsg8UBGfs4yqef0umWwmLLcHiX8CNYzVfRUBnpkw9h2M4d5hcglngVXap-K0bf-c8Tsqf81xDuMn0emRcAQgBR24isB7sHue0E0wJ0s8Geb6MPYicZCwYmA472tjTpn0/s1600/Creativity_is_boundless_by_Pixelnase.jpg
https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEitKJh8-OJQRFpIEsfXgvVXt9olyRHTvU7HpD_Ck4-ZtLi8niYPLEhRSLs6GlcWausZqG41z41YWKDuRyCkDDVRalDxeBp8zZuqEvZI50e3BjiA7uJRut97WHv9NaGU4Ea6bqMtpr6ikXjZ/s400/Evolution-mobile-phones-21.jpg
http://web-images.chacha.com/iq-score/iq-score-oct-13-2010-200.jpg

Koekeittiössä porisee: Tom yam -keitto

Kookoslausuntoni yhteydessä lupasin teille reseptin maukkaaseen tom yam -keittoon, josta olen tehnyt omia sovelluksiani. Tom yam kuuluu ehdottomasti thaimaalaisten makuelämysten kärkikastiin ja edistää sisältämiensä yrttien ansiosta tehokkaasti ruoansulatusta. Jos siis tykkäät hyvin maustetusta, kevyestä pikaruoasta ja haluat tehostaa vatsahapon eritystä luontaisesti, suosittelen ottamaan tämän herkun osaksi perusruokavaliota. Tom yam on tosi hyvää sapuskaa myös flunssaiselle, sillä se avaa sieraimet väistämättä. Thai-chilin kanssa kannattaa tosin olla varovainen, sillä olen itse mm. pistänyt miehiä itkemään sen yliannostelulla. 

Chian Maissa, paikallisen Culinary art schoolin järjestämällä kokkauskurssilla.

Tutustuin tom yam -keiton ja thai-yrttien voimaan jo Suomessa, mutta varsinainen perehtyminen aiheeseen tapahtui alkuperämaassa, pidemmän tutkimusretken aikana. Kuukauden mittaisella Thaimaan matkalla tuli tilattua yleensä kaksikin kertaa päivässä tuota superkeittoa. Olo oli poikkeuksellisen hyvä ja makuyhdistelmään ei vain millään kyllästynyt. Laatu tosin vaihteli paikasta toiseen, joten kokemukseni tom yam -kriitikkona kattaa aivan kaiken - viiden michelin tähden taideteoksesta aina lautaselle kaadettua oksennusta muistuttavaan kammotukseen.

Keittojen maistelun lisäksi sain paikallisen Culinary Art Schoolin -järjestämän ruoanlaittokurssin aikana hyviä vinkkejä omiin kokkauskokeiluihini. Opastuksen hintaan kuului reseptikirjanen, mutta valitettavasti kadotin sen mystisesti. Onneksi kuitenkin löysin koelaboratoriossani yrityksen ja erehdyksen kautta hyvän tom yam -kaavan, jota voi loputtomiin varioida.

Kuva: Miika Ihanainen

Tällä kertaa esittelen nopean katkarapupohjaisen version, mutta lupaan julkaista jatkossa myös vegaaneille soveltuvan kokonaisuuden. Perinteisesti tom yamin pohjana käytetään kanalientä, mutta itse en osta Suomessa eettisistä syistä kanaa tai mitään kanapohjaisia tuotteita. Resepti perustuu siis korvaaviin aineksiin.

Tom yam katkiksilla

4,5 dl vettä
1 thai-chili eli bird eye -chili vinottain viipaloituna (huomioi haluamasi ärhäkkyysaste)
5 kuivattua limenlehteä
n. 7 cm sitruunaruohoa pienistettynä
muutaman sentin pätkä galangajuurta viipaloituna (galangaa saa etnisten kauppojen pakasteosastolta)
1 tl kalakastiketta
2 tl katkaraputahnaa/liemikuutiota tms.
2 tl Pirkan vihreäcurrytahnaa
1 sipuli/punasipuli viipaloituna (voit laittaa halutessasi muitakin vihanneksia joukkoon)
kourallinen kuorittuja, pakastejättikatkarapuja (raakoja)
n. 2 dl kookosmaitoa/kermaa (Santa Marialla on toimivia tuotteita)
tuoretta silputtua korianteria

Santa Marian hyvää kokoskermaa, jossa ei ole lisäaineita. Kuva: Miika Ihanainen

1. Laita kaikki mausteet, liemet ja tahnat veteen kiehumaan. Osa sitruunaruohosta kannattaa silputa pieneksi, niin maku vapautuu paremmin. 
2. Lisään jonkin ajan päästä isoiksi lohkoiksi viipaloitu sipuli.
3. Tarkista liemen maku ja lisää viimeisillä minuuteilla kookosmaito tai -kerma sekä katkaravut. (Pakastekatkikset kannattaa lisätä viimeisillä minuuteilla, jotta koostumus ei mene sitkeäksi.)
4. Voit silputa keiton päälle tuoretta korianteria. Huomaa että geneettisten tekijöiden takia osa ihmisistä tykkää korianterista todella paljon, kun taas osa inhoaa sitä saippuamaisen maun takia.

Tom yam -keitto tarjoillaan yleensä riisiannoksen kera. Kuvassa näkyvä riisi on kehittelemääni keitettyä, idätettyä täysjyväriisiä, jonka muotoilen usein kivaksi keoksi pienen keittokulhon avulla. 

Oikein hyvää ruokahalua eli ขอให้เจริญอาหาร! Terveisiä myös kaikille teille, joiden sydämestä Thaimaa on haukannut palasen. Seuraava kuva tiivistäköön hetken, johon palaan aina, kun haluan muistaa mikä elämässä on kaikkein tärkeintä.

,

Coco jambo: kannanottoni kookoskeskusteluun

Suuntaan jos toiseen rönsyilevä kärhämä kookostuotteiden ja erityisesti kookosöljyn terveysvaikutuksista on jatkunut jo pidemmän aikaa. Täältä löytyy viimeisin havaitsemani lähdeviitteillä terästetty kannanotto, joka innosti minutkin kirjoittamaan näkemyksen aiheesta. Lähdetään siis selvittämään nauttiako vai eikö nauttia herkullisista kookostuotteista. Kuvissa esiintyvä miesmalli on ystäväni Joonas.

Erilaisten intressien värittämiä näkökulmia 
Kuten kaikessa elintarvikemainonnassa, on eri tahoilla omat päämääränsä, jotka ohjaavat tiedotusta. Kookosöljyn markkinoijien sivuilta löytyy massiivinen luettelo vaivoista ja sairauksista, joihin kookosöljy voi heidän mielestään tuoda avun. Väitteiden perään on ladattu pitkä lista lähdeviitteitä. Terveyslehdet sen sijaan julkaisevat säännöllisesti artikkeleita, joissa suomalaisen ravitsemusvalistuksen kärkinimet toteavat kookosöljyn yksiselitteisesti terveydelle haitalliseksi tyydyttyneeksi rasvaksi, jota kannattaa välttää. Kakkiaan asiantuntijoiden mielipiteissä on suuria eroavaisuuksia, kuten aina puntaroitaessa yksittäisten ruoka-aineiden terveysvaikutuksia.

Itse pyrin tuomaan keskusteluun mukaan huomionarvoisia seikkoja, joiden perusteella jokainen voi arvioida itse kookostuotteiden käyttöään sekä niiden merkitystä hyvinvoinnilleen. Rehellisyyden nimissä paljastan heti alkuun myös...

Omat intressini:

• Olen lukenut paljon erilaisia tutkimuksia kookosöljyn terveysvaikutuksista ja pyrkinyt keskittymään rottakokeiden sijaan ihmisillä tehtyjen mittausten tuloksiin. 
• Vastaani ei ole tullut ainuttakaan tutkimusta, jonka perusteella kookostuotteiden käyttöön osana monipuolista ruokavaliota olisi yhdistettävissä selkeitä terveyshaittoja. 
• Vastaani ei ole tullut myöskään maiden välistä vertailua, jossa Thaimaa komeilisi sydäntautitilastojen kärkipäässä.
• Rakastan suuresti kookoskermaa ja -maitoa, mutta en koe pakkomiellettä suodattaa informaatiota tästä lähtökohdasta käsin. 
• Arvostan thaimaalaisten terveellistä keittiökulttuuria ja näen tärkeänä tehtävänäni poimia heidän ruokalajiensa joukosta maukkaita elementtejä suomalaiseen fuusiokeittiökulttuuriin. 
• Validoin mieluiten tiedotusta, joka kannustaa kookostuotteiden kohtuukäyttöön, muttei ylikorosta kookoksen mahdollisia terveyshyötyjä ihmisten kokonaisterveyden kusannuksella. 
• Kookosöljyssä on paljon hyviä aineita, mutta välttämättömiä rasvahappoja siinä ei ole juurikaan. Ravitsemusasiantuntijana toivon, ettei kukaan käyttäisi trendien lietsomana kookosöljyä liian runsaasti muiden, terveydelle vielä tärkeämpien rasvojen kustannuksella.
• Käytän kookostuotteita lähes joka päivä ruoanlaitossa, reippaalla otteella. Kolesteroliarvoni ovat erinomaiset: LDL 2 (pitää olla alle 3), HDL 1,99 (tulee olla yli 1) ja triglyt 0,94 (tosi hyvä koska viitearvo on alle 2). Juustoja tai rasvaisia maitotuotteita en juurikaan voi syödä maitoon liittyvien yliherkkyyksien takia, mutta voita käytän vaihtelevia määriä arviolta joka toinen päivä.   

Kylmäpuristettu vs. pitkälle prosessoitu kookosrasva  
Kookosöljyn kohdalla on tärkeää erottaa ensin toisistaan pitkälle prosessoitu kookosrasva, jolla vappumunkit paistetaan ja kylmäpuristettu, olomuotoaan ympäristön lämpötilan mukaan vaihtava kylmäpuristettu kookosöljy. Jälkimmäinen on terveellisempi vaihtoehto ja selkeästi paremman makuista. Myös tutkimuskatsauksissa prosessoidun kookosrasvan terveysedut ovat olleet kyseenalaisia ja kontekstisidonnaisia. Kylmäpuristetusta kookosöljystä on saatavilla jonkin verran tutkimustuloksia, jotka viittaavat sen mahdollisiin terveyshyötyihin.

Prosessoitu kookosrasva mäkeen ja kylmäpuristettua kohtuudella.

Kylmäpuristetun kookosöljyn hyödyllisten vaikutusten merkitys
Kookosöljy on suurelta osin tyydyttynyttä rasvaa, mutta ainoastaan tämän perusteella ei voida arvioida kookosöljyn vaikutuksia ihmisen elimistöön. Kylmäpuristetun kookosöljyn rasvahapoista noin puolet on lauriinihappoa, joka muuttuu kehossa monolauriiniksi. Lauriinihappo on myös yksi äidinmaidon tärkeä komponentti, joka auttaa kehoa suojautumaan haitallisia mikrobeja vastaan. Lisäksi kookosöljyn lyhyt- ja keskipitkäketjuiset rasvahapot sulavat ja imeytyvät hyvin, mistä on hyötyä mm. suolisto-ongelmaisille, joilla rasva aiheuttaa ripulia ja vatsakramppeja.

Mainitut rasvahapot varastoituvat myös hieman huonommin kuin pitkäketjuiset rasvahapot, joita suurin osa ravintomme rasvoista pääasiassa sisältää. Eräässä tutkimuksessa vertailtiin toisiinsa kookosöljyä ja soijaöljyä käyttäviä ylipainoisia naisia kalorirajoituksen aikana. Kummassakin ryhmässä tutkittavien paino putosi, mutta ainoastaan kookosöljyryhmässä ilmeni vyötärön kaventumista. Ero on tietenkin pieni enkä lähtisi tämän perusteella muuttamaan ruokavalioni rasvahappokoostumusta. On tärkeää huomioida, että kookosöljyn rasvahapot eivät ole terveydelle välttämättömiä, joten ylikorostettaessa kookosöljyn terveellisyyttä saattavat muut vielä tärkeämmät rasvahapot jäädä paitsioon. Hyviä tuloksia kehonkoostumuksen osalta on esitetty saavutettavan myös käytettäessä kalaöljyä, jonka terveysvaikutuksista on paljon laajamittaisempaa tutkimusnäyttöä.

Kannattaa myös muistaa, että ylimääräinen energia on aina ylimääräistä energiaa. Ihmisillä tuntuu olevan tapana innostua käyttämään terveelliseksi mainostettua tuotetta liikaa muun ravinnon lisänä, vaikka olisi tarkoituksenmukaisempaa korvata sillä jokin haitallinen elementti. Kookosöljy ei siis sovi ravintolisäksi, vaan terveellisen ruokavalion osaksi. 

Edellä mainitun tutkimuksen tuloksista huolimatta tai niistä johtuen toivoisin siis maltillisuutta kookosöljyn käyttämiseen. Länsimaisen ihmisen terveyden kannalta huomattavasti tärkeämpiä rasvanlähteitä ovat tämänhetkisten tietojen valossa esimerkiksi kala ja oliiviöljy. En tietenkään väheksy kookoksen merkitystä osana joidenkin erittäin terveiden alkuperäiskansojen ruokavalioita. Tietynlaisessa kontekstissa kookosöljy saattaa toimia hyvinvointia merkittävästi edistävänä tekijänä esimerkiksi antimikrobisten ominaisuuksiensa ansiosta. Ruokavalio on kuitenkin aina kokonaisuus, jota yksi ainoa tekijä ei voi muuttaa yksioikoisesti terveelliseksi tai epäterveelliseksi.  

Kookos osana suomalaista ruokavaliota
Vaikka kookosöljyllä tai kookostuotteilla ei olisi merkittäviä kansanterveydellisiä vaikutuksia suomalaisille, on kookoksen hyödyntämistä tärkeää pohtia kulinaaristen tekijöiden takia. Kookosmaito tai -kerma osana terveellistä ruokavaliota ei ole todistettavasti edistänyt sydäntautikuolleisuutta, joten kannustaisin kookostuotteiden kohtuukäyttöön. Kookosöljy ei aiheuttanut esimerkiksi kuvaamassani tutkimuksessa veren rasva-arvojen heikentymistä. Aiheeseen liittyen löysin toisenkin kiinnostavan tutkimuksen, jossa tarkasteltiin olisiko kookostuotteiden ja kookosöljyn käytöllä yhteyttä intialaisten sydäntauteihin. Minkäänlaista syy-seuraussuhdetta ei löytynyt. Ehkä pulmallisin kookoskysymys ei siis lopulta liity suoranaisesti terveysvaikutuksiin, vaan teknisiin ongelmiin.  

Kuinka saisin rikki kookospähkinän?

Kookospähkinän vasaroiminen on rankkaa puuhaa, joten onneksi kaupat ovat täynnä kookoskerma- ja kookosmaitotuotteita, joiden joukossa on alkanut näkyä ilahduttavan paljon lisäaineettomia luomuvaihtoehtoja. Hinnoiltaan nämä eivät eroa merkittävästi perusversioista, mutta koostumus on toisinaan onnettoman sakkautunut. Pyrin tämän jutun jälkimainingeissa selvittelemään vielä tarkemmin kookostuotteiden valmistusprosesseja, joten saamme aiheesta lisää tietoa myöhemmin. Seuratessani kookosmaidon puserrusta Thaimaassa, vaikutti prosessi todella hellävaraiselta. Missään isossa tehtaassa en kuitenkaan valitettavasti ehtinyt vierailla, joten en tiedä millaisia koettelemuksia meille tuotavien kookosmaitotölkkien sisällä oleva valkoinen nektari on saanut läpikäydä.  

Kookosöljyn käytön todellisuus Thaimaassa poikkeaa mainosten väitteistä
Velä lopuksi pieni tietoisku. Toisin kuin mainostajat ja monet terveysalan edustajat antavat ymmärtää, Thaimaassa ei käytetä paistorasvana tai yleisenä ruokarasvana kookosöljyä. Lähimenneisyydessä sianrasva on ollut thaimaalaisten pääasiallinen paistorasva ja vain muslimit ovat käyttäneet runsaasti kookosöljyä (uskonnollisista syistä, sianihran tilalla). Olen käynyt itse tarkistamassa tilanteen eräässä kulinaariselle taiteelle omistautuneessa kokkikoulussa. Kyseisen koulun opettajan mukaan thaimaalaiset valitsevat öljykseen yleensä halvimman mahdollisen, kuten soijaöljyn. Kookosöljyyn heillä ei ole varaa, joten runsaimmin kookosta käytetään kookoskerman ja -maidon muodossa.

Minä ja Joonas Bangkokissa, tuoreen kookosjäätelön kimpussa.

Taitan nyt lähteä salille nostelemaan ystävieni kanssa rautaa. Iltapalaksi nautin kattilallisen keitettyä, idätettyä täysjyväriisiä kookosmaitoon tehdyn tom yam -keiton kera ja julkaisen reseptin seuraavalla kerralla. Nauttikaahan tekin elämästä, kookoksesta ja auringosta. 
_________________________________________________________________________

Lähteet:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2937313/
http://www.springerlink.com/content/02ngg2413wm2w630/fulltext.pdf
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9316363 

 

Suojelukohteena naiskauneuden ja hyvinvoinnin monimuotoisuus

Eilen oli kansainvälinen Älä laihduta -päivä. Kyseisen päivän perusajatuksena on kannustaa kaiken kokoisia, hyvinvoivia naisia jättämään laihdutusprojektit väliin ja nauttimaan elämästä. On yksilöllistä missä koossa nainen tuntee itsensä onnellisimmaksi ja monelle normaalipainoiselle naiselle muutaman kilon laihdutuksesta voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Tämän jutun edetessä selvitän miksi. Käyn läpi muutamia syömishäiriöiden hoidon parissa havaitsemiani ilmiöitä sekä esittelen perusteluja naisten kauneuden monimuotoisuuden vaalimiselle. Vaihtelun vuoksi olen valinnut jutun yhteyteen ainoastaan plus-koon malleja. Voit pohtia lukemisen yhteydessä miltä naisista tuntuisi katsoa itseään peilistä, jos lehtien sivut ja mainokset toisivat enemmän esille myös tällaisia kauneusihanteita.

Irtaudu yksipuolisten ihanteiden haarniskasta
Jokaisella naisella on luonnollinen kokoskaalansa, jonka puitteisiin kehon muodot asettuvat elintapojen ollessa kunnossa. Ihannepainossa on reipas vaihteluväli, sillä genetiikka ja erilaiset elämänvaiheet, kuten murrosikä, raskaus, imetys, urheilu-ura tai ikääntyminen muokkaavat väistämättä kehonkoostumusta eri suuntiin. Tämän luonnollisen ilmiön hyväksyminen auttaa säilyttämään terveen kunnioituksen omaa vartaloa kohtaan sekä näkyy suhtautumisessa myös muiden naisten ulkoisiin ominaisuuksiin.

Anna itsellesi ja lapsillesi lahjaksi terve kehonkuva
On täysin normaalia, että hoikan tytön paino nousee teini-iän kasvupyrähdyksen yhteydessä. Ylipainon kehittymiseen on tietenkin erittäin hyvä puuttua ajoissa, mutta normaalin painoindeksin rimaa hipoen ylittävälle neidolle ei kannata todeta, että painoa voisi hiukan pudottaa. Muutaman kilon laihdutusprojektista voi lähteä liikkeelle prosessi, joka johtaa pahimmillaan syömishäiriöön. Tästä johtuen terveydenhoitajilta ja vanhemmilta vaaditaan taitoa käsitellä herkkää aihetta rakentavasti. Nuori ei tarvitse kalori- ja painotaulukoita, vaan innostavia aineksia hyvinvoinnin sekä vahvan itsetunnon rakentamiseen.

On hyvä kiinnittää huomiota myös siihen, että vanhemmilta saamansa kohtelun ohella lapset rakentavat kehonkuvaansa ja syömiseen liittyviä asenteitaan mallioppimisen kautta. Väheksyessäsi kehoasi, arvostellessasi muiden ulkonäköä sekä liittäessäsi syömiseen syyllisyyttä opetat lapsellesi samanlaista suhtautumismallia. Korjaamalla omaa puhetyyliäsi, voit tarjota jälkikasvullesi painavan taakan sijaan nykymaailmassa tarpeellisen supervoiman - vahvuuden olla oma terve ja upea itsensä.         

Solmi rauhansopimus kehosi kanssa
Pitkällä tähtäimellä liha ei tottele itsekuria, joten loputon taistelu omaa luontaista painoa vastaan on hävitty. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö pysyvä painonpudotus voisi onnistua silloin, kun siihen on terveydellisistä syistä tarvetta. Taktiikka jolla tuloksiin päästään, on kuitenkin aivan jokin muu kuin laihdutuskuuri. 

Terve keho ja tasapainoiden mieli aiheuttavat kaupanpäällisinä ylimääräisen painon karisemista, joten kannustaisin suuntaamaan fokuksen ensisijaisesti kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseen. Tässä välissä on tähdennettävä, että hyvinvointi ei edustä meistä kaikille samoja asioita. Muutokset saavat aina voimansa ihmiselle itselleen tärkeimmistä arvoista, jotka voivat vaihdella hyvin suuresti yksilöiden välillä. Niinpä siinä missä joku haluaa elää mahdollisimman pitkään ja noudattaa kurinalaisia elintapoja, lukee toisen huoneentaulussa: "live fast, die young" ja näillä mennään niin pitkään kuin mahdollista. Joissain tapauksissa suunnitelmista poiketen satakin vuotta. Tämän kaiken ohella se missä lukemissa paino seilaa, on pieni sivuseikka. Tai ainakin se saisi olla.

Kauneutta ja hyvää oloa ilman kiloja ja kaloreita 
Maailmassa joka on täynnä epämääräistä ahdistusta ja hallitsemattomia ilmiöitä, korostuu ihmiselle ominainen tarve saavuttaa kontrollin tunne - keinolla millä hyvänsä. Kun pirstaloituneiden ihanteiden ja ideologioiden ristitulessa voi suunnata huomion edes johonkin mitattavaan asiaan, tuntuu hetkittäin vähän helpommalta. Ihmisiä voi luokitella ja omaa sekä muiden arvoa mitata edes jollain tapaa. Kaaos selkiytyy, kuri mahdollistuu. Kyseessä on kuitenkin vain harha, sillä luonnollinen kauneus ja hyvä olo pakenevat kaikenlaisia numeerisia tai ulkoapäin saneltuja luokituksia. Tämän havainnollistamiseksi kehotan hetken aikaa miettimään mitä tapahtuisi, jos heräisimme huomenna ja...     

• Kaikki vaa'at ja kehonkoostumusta mittaavat laitteet olisivat kadonneet.
• Kukaan ei laskisi enää kaloreja.
• Jokainen söisi silloin kun on nälkä ja lopettaisi syömisen silloin kun olo on kylläinen.
• Ihmiset osaisivat käsitellä tunteitaan syömistä tehokkaammilla tavoilla.
• Arkiaterioilla olisi tarjolla runsaasti maukkaita kasviksia, riittävästi kalaa, lihaa, papuja, pähkinöitä ja tarpeen mukaan juureksia, laadukkaita viljatuotteita, marjoja ja hedelmiä.
• Ihan mitä vain voisi syödä hyvällä omalla tunnolla, omaa kehoa kuunnellen. 
• Jokainen toteuttaisi sellaisia elintapoja, joiden avulla olo on paras mahdollinen - sekä henkisesti että fyysisesti.
• Lehtien, elokuvien ja mainosten tarjoamat naisihanteet olisivat muitakin, kuin alipainoisia kaunokaisia.   

______________________________________________________________
Kuvalähteet:

http://i2.listal.com/image/1153469/500full.jpg
http://xaxor.com/images/other/111111/fat_model_05.jpg
http://farm1.static.flickr.com/131/367528566_3bbea03918_o.jpg
http://cdn.thegloss.com/files/2010/12/crystal-before.jpg