Tukahdetusta itsepäisyydestä,
epäonnistumisen pelosta,
tasapäistävästä koulutusjärjestelmästä,
ulkomuistiin keskittyvästä opiskelusta.
Sosiaalisiin normeihin sopeutumisesta
itsenäisen ajattelun kustannuksella.
Niistä on kiltit kympin tytöt tehty
kanelin, sokerin
ja kaavoihin survotun lahjakkuuden ohella.
Ne tytöt ja naiset,
joistaolisi voinut tulla
tulee vielä jotain suurta.
Kunhan korjausliike tehdään ja äkkiä.
Olen tällä hetkellä äärimmäisen innostunut sekä naisten että miesten lahjakkuudesta ja luovuudesta. Erityisesti kansallisesti tärkeästä innovaatiokapasiteetista, jota toivoisin hyödynnettävän aikaisempaa paremmin yhteiskunnassamme. Ajattelin alunperin käsitellä aihetta lyhyesti kummankin sukupuolen näkökulmasta, mutta tehtävä osoittautui täysin mahdottomaksi. Ajatukseni lähtivät rönsyilemään suuntaan jos toiseen, joten päätin aidata kirjallisen temmellyskenttäni hallittavammaksi kokonaisuudeksi. Keskityn ainoastaan lahjakkuuskeskustelujen yhteydessä turhan usein sivuutettuihin huippulahjakkaisiin, mutta turhan miellyttämisenhaluisiin naisiin. Niihin "kiltteihin kympin tyttöihin", joiden katsotaan menestyneen tuurilla tai hikaroimalla, jyränneen nuoret miehet yhteiskunnassa ja hymisevän nyt jotain turhaa diipadaapaa yliopiston aitiopaikoilla. Heihin, joilla olisi älynsä puolesta mahdollisuuksia keksiä jotain mullistavaa ja valloittaa maailma, mutta kun...
Luin muutama päivä sitten Tuomas Enbusken aihetta ohimennen sivaltavan puheenvuoron Muodollisesti pätevä kansakunta, jossa hän esittää akateemista koulutusta ihannoivan yhteiskuntajärjestelmämme haaskaavan kapinallisten nuorten miesten nerouden ja ajavan nämä syrjäytymisen partaalle. Nuoret naiset sen sijaan sopeutuvat nykymaailmaan paremmin, mikä on kuulema sääli, sillä suurtekoihin näistä mimmeistä ei ole siinä missä raggarijätkistä olisi. Ainakin jos viitataan yhden neuropsykiatrin kannanottoihin:
Nettiä selattuani ja nuo mainitsemani lähteet tarkastettuani päädyin toteamaan karun itsestäänselvyyden: suurin osa maailman tärkeimmiksi luokitelluista innovaatioista on todellakin miesten tekemiä (tai nimiinsä ottamia). Lisäksi nämä keksinnöt ovat edellyttäneet suunnattomasti Brizendinen mainitsemia ominaisuuksia: kekseliäisyyttä, energiaa ja riskinottokykyä. On siis paikallaan tarkastella naisten kohdalla yksitellen jokaista näistä ominaisuuksista. Miettiä puuttuuko naisilta jokin maailman mullistamisen mahdollistava palanen ja jos ei puutu, niin mikä ihme estää käyttämästä koko pakettia.
Mullistavan innovatiivisuuden osatekijät:
Kekseliäisyys
Joudun seuraavaksi ilmaisemaan asioita yksioikoisesti ja mainitsemaan moneen otteeseen sanan 'älykkyys', vaikka olen karsinut sen minimiin omassa kielenkäytössäni. Termi on nykyään turhan elitistisesti latautunut ja tiettyjen tahojen ryvettämä. Kognitiivista kyvykkyyttä mitataan usein vain muutamalla sektorilla, mikä kapeuttaa näkemystämme siitä mitä älykkyys ylipäätään on.
Älykkyystestit ovat rajoittuneita täysin ymmärrettävistä syistä, sillä niiden suunnittelu on haasteellista. Lisäksi yhteiskuntamme suosii verbaalista ja loogis-matemaattista päättelykykyä, joten toki näihin halutaan keskittyä esimerkiksi rekrytoinnissa. Toivoisin kuitenkin, ettei älykkyys tiivistyisi kuvaamaan kognitiivisen kyvykkyyden lukemattomista osa-alueista ainoastaan kahta. Mutta vahinko lienee jo tapahtunut, joten jatketaan.
Naisten ja miesten aivojen erot ja niiden merkitys käytännön elämän kannalta jaksavat kiehtoa niin neuropsykologian alalla toimivia tutkijoita, kuin meitä muitakin. Eräs naisten ja miesten lahjakkuuseroihin liittyvä suosikkiteoria on vaihteluhypoteesi, jonka mukaan esimerkiksi älykkyydessä on miesten kohdalla laajempi vaihteluväli eli joukossa on enemmän sekä "heikkolahjaisia" että huippuälykkäiksi luokiteltavia. Naisten joukossa on sen sijaan vähemmän ääripäitä kumpaankin suuntaan, mikä merkitsee huippuälykkäiden pienempää määrää miehiin verrattuna. (Mainittakoon tosin knoppitietona, että Guinnesin ennätystenkirja on listannut maailman korkeimman älykkyysosamäärän tittelin naisen nimiin.)
Selittäisikö siis huippuälykkyyden vähäisempi esiintyminen naisten keskuudessa innovaatiivisuuden lamaustilan? Ei, ainakin mikäli huomioimme yleisen konsensuksen luovuuden ja älykkyyden yhteyksistä. Tutkimalla luovuutta ja älykkyysosamääriä, on nimittäin selvinnyt, ettei pistemäärän 120 jälkeen luovuuden ja älykkyysosamäärän välillä ilmene enää säännönmukaista korrelaatiota. Eli sinä tuon 120 maagisen rajapyykin ylittävä idearikas neitokainen, voit huokaista helpotuksesta. Et tarvitse enää lisää kapasiteettia, sillä innovointimahdollisuutesi saattavat olla rajattomat. Se viereisen pulpetin matikkanero saattaa synnyttää Nokian älypuhelinperheeseen seuraavan uuden tulokkaan, mutta sinä voit keksiä jotain mistä kukaan ei ole koskaan kuullutkaan. Lisäksi kannattaa alkaa kaveerata sen matikkaneron kanssa ajoissa, sillä yhdessä saatatte kehittää kaikkea huikaisevaa. Jos sinä vain jaksat, ehdit ja uskallat.
Seuraavassa numerossa selvitetään miksi ja miten.
Ps. Tuomas Enbusken kolumnin voi käydä myös kuuntelemassa ylen sivuilta. Suosittelen lämpimästi tätä vaihtoehtoa, sillä Tuomaksen mukava ääni ja sanojen painot tekevät hänen ajatuksiinsa perehtymisestä huomattavasti miellyttävämpää, kuin pelkän tekstin lukeminen.
__________________________________________________
Kuvat:
https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEht0D73EYlXyUrbJsg8UBGfs4yqef0umWwmLLcHiX8CNYzVfRUBnpkw9h2M4d5hcglngVXap-K0bf-c8Tsqf81xDuMn0emRcAQgBR24isB7sHue0E0wJ0s8Geb6MPYicZCwYmA472tjTpn0/s1600/Creativity_is_boundless_by_Pixelnase.jpg
https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEitKJh8-OJQRFpIEsfXgvVXt9olyRHTvU7HpD_Ck4-ZtLi8niYPLEhRSLs6GlcWausZqG41z41YWKDuRyCkDDVRalDxeBp8zZuqEvZI50e3BjiA7uJRut97WHv9NaGU4Ea6bqMtpr6ikXjZ/s400/Evolution-mobile-phones-21.jpg
http://web-images.chacha.com/iq-score/iq-score-oct-13-2010-200.jpg
epäonnistumisen pelosta,
tasapäistävästä koulutusjärjestelmästä,
ulkomuistiin keskittyvästä opiskelusta.
Sosiaalisiin normeihin sopeutumisesta
itsenäisen ajattelun kustannuksella.
Niistä on kiltit kympin tytöt tehty
kanelin, sokerin
ja kaavoihin survotun lahjakkuuden ohella.
Ne tytöt ja naiset,
joista
tulee vielä jotain suurta.
Kunhan korjausliike tehdään ja äkkiä.
Olen tällä hetkellä äärimmäisen innostunut sekä naisten että miesten lahjakkuudesta ja luovuudesta. Erityisesti kansallisesti tärkeästä innovaatiokapasiteetista, jota toivoisin hyödynnettävän aikaisempaa paremmin yhteiskunnassamme. Ajattelin alunperin käsitellä aihetta lyhyesti kummankin sukupuolen näkökulmasta, mutta tehtävä osoittautui täysin mahdottomaksi. Ajatukseni lähtivät rönsyilemään suuntaan jos toiseen, joten päätin aidata kirjallisen temmellyskenttäni hallittavammaksi kokonaisuudeksi. Keskityn ainoastaan lahjakkuuskeskustelujen yhteydessä turhan usein sivuutettuihin huippulahjakkaisiin, mutta turhan miellyttämisenhaluisiin naisiin. Niihin "kiltteihin kympin tyttöihin", joiden katsotaan menestyneen tuurilla tai hikaroimalla, jyränneen nuoret miehet yhteiskunnassa ja hymisevän nyt jotain turhaa diipadaapaa yliopiston aitiopaikoilla. Heihin, joilla olisi älynsä puolesta mahdollisuuksia keksiä jotain mullistavaa ja valloittaa maailma, mutta kun...
Luin muutama päivä sitten Tuomas Enbusken aihetta ohimennen sivaltavan puheenvuoron Muodollisesti pätevä kansakunta, jossa hän esittää akateemista koulutusta ihannoivan yhteiskuntajärjestelmämme haaskaavan kapinallisten nuorten miesten nerouden ja ajavan nämä syrjäytymisen partaalle. Nuoret naiset sen sijaan sopeutuvat nykymaailmaan paremmin, mikä on kuulema sääli, sillä suurtekoihin näistä mimmeistä ei ole siinä missä raggarijätkistä olisi. Ainakin jos viitataan yhden neuropsykiatrin kannanottoihin:
"Yhdysvaltainen neurotieteilijä Louann Brizendine kirjoittaa miehen aivoista kertovassa kirjassaan The Male Brain, että murrosiän juuri ylittäneiden miesten energia, kekseliäisyys ja riskinottokyky ovat ilmeisesti tärkeimpiä syitä ihmiskunnan menestykseen."Provosoiduin. Tai siis inspiroiduin, jopa siinä määrin, että luin aiheeseen liittyen rivakalla tahdilla kirjan naisten lahjakkuudesta. Lisäksi kahlasin transsissa läpi lukuisia artikkeleita luovuuden ja älykkyysosamäärän yhteyksistä kyetäkseni muodostamaan naisten innovatiivisuudesta oman näkemykseni. Halusin tietää tukeeko tutkimusnäyttö väitettä, jonka mukaan naisten räpellyksillä ei ole ollut historian saatossa juurikaan ihmiskunnan menestystä edistävää vaikutusta eikä mahdollisesti tule koskaan olemaankaan. Lasten hoivaamista ja kasvattamista, hyötykasvien keräilyä, yrttilääkintää ja sairaiden parantamista ei lasketa. Ainakaan rahan virtausten avulla. Tekniikan kehityksen eteneminen kohti ääretöntä lienee päivän sana.
Nettiä selattuani ja nuo mainitsemani lähteet tarkastettuani päädyin toteamaan karun itsestäänselvyyden: suurin osa maailman tärkeimmiksi luokitelluista innovaatioista on todellakin miesten tekemiä (tai nimiinsä ottamia). Lisäksi nämä keksinnöt ovat edellyttäneet suunnattomasti Brizendinen mainitsemia ominaisuuksia: kekseliäisyyttä, energiaa ja riskinottokykyä. On siis paikallaan tarkastella naisten kohdalla yksitellen jokaista näistä ominaisuuksista. Miettiä puuttuuko naisilta jokin maailman mullistamisen mahdollistava palanen ja jos ei puutu, niin mikä ihme estää käyttämästä koko pakettia.
Mullistavan innovatiivisuuden osatekijät:
Kekseliäisyys
Joudun seuraavaksi ilmaisemaan asioita yksioikoisesti ja mainitsemaan moneen otteeseen sanan 'älykkyys', vaikka olen karsinut sen minimiin omassa kielenkäytössäni. Termi on nykyään turhan elitistisesti latautunut ja tiettyjen tahojen ryvettämä. Kognitiivista kyvykkyyttä mitataan usein vain muutamalla sektorilla, mikä kapeuttaa näkemystämme siitä mitä älykkyys ylipäätään on.
Älykkyystestit ovat rajoittuneita täysin ymmärrettävistä syistä, sillä niiden suunnittelu on haasteellista. Lisäksi yhteiskuntamme suosii verbaalista ja loogis-matemaattista päättelykykyä, joten toki näihin halutaan keskittyä esimerkiksi rekrytoinnissa. Toivoisin kuitenkin, ettei älykkyys tiivistyisi kuvaamaan kognitiivisen kyvykkyyden lukemattomista osa-alueista ainoastaan kahta. Mutta vahinko lienee jo tapahtunut, joten jatketaan.
Naisten ja miesten aivojen erot ja niiden merkitys käytännön elämän kannalta jaksavat kiehtoa niin neuropsykologian alalla toimivia tutkijoita, kuin meitä muitakin. Eräs naisten ja miesten lahjakkuuseroihin liittyvä suosikkiteoria on vaihteluhypoteesi, jonka mukaan esimerkiksi älykkyydessä on miesten kohdalla laajempi vaihteluväli eli joukossa on enemmän sekä "heikkolahjaisia" että huippuälykkäiksi luokiteltavia. Naisten joukossa on sen sijaan vähemmän ääripäitä kumpaankin suuntaan, mikä merkitsee huippuälykkäiden pienempää määrää miehiin verrattuna. (Mainittakoon tosin knoppitietona, että Guinnesin ennätystenkirja on listannut maailman korkeimman älykkyysosamäärän tittelin naisen nimiin.)
Selittäisikö siis huippuälykkyyden vähäisempi esiintyminen naisten keskuudessa innovaatiivisuuden lamaustilan? Ei, ainakin mikäli huomioimme yleisen konsensuksen luovuuden ja älykkyyden yhteyksistä. Tutkimalla luovuutta ja älykkyysosamääriä, on nimittäin selvinnyt, ettei pistemäärän 120 jälkeen luovuuden ja älykkyysosamäärän välillä ilmene enää säännönmukaista korrelaatiota. Eli sinä tuon 120 maagisen rajapyykin ylittävä idearikas neitokainen, voit huokaista helpotuksesta. Et tarvitse enää lisää kapasiteettia, sillä innovointimahdollisuutesi saattavat olla rajattomat. Se viereisen pulpetin matikkanero saattaa synnyttää Nokian älypuhelinperheeseen seuraavan uuden tulokkaan, mutta sinä voit keksiä jotain mistä kukaan ei ole koskaan kuullutkaan. Lisäksi kannattaa alkaa kaveerata sen matikkaneron kanssa ajoissa, sillä yhdessä saatatte kehittää kaikkea huikaisevaa. Jos sinä vain jaksat, ehdit ja uskallat.
Seuraavassa numerossa selvitetään miksi ja miten.
Ps. Tuomas Enbusken kolumnin voi käydä myös kuuntelemassa ylen sivuilta. Suosittelen lämpimästi tätä vaihtoehtoa, sillä Tuomaksen mukava ääni ja sanojen painot tekevät hänen ajatuksiinsa perehtymisestä huomattavasti miellyttävämpää, kuin pelkän tekstin lukeminen.
__________________________________________________
Kuvat:
https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEht0D73EYlXyUrbJsg8UBGfs4yqef0umWwmLLcHiX8CNYzVfRUBnpkw9h2M4d5hcglngVXap-K0bf-c8Tsqf81xDuMn0emRcAQgBR24isB7sHue0E0wJ0s8Geb6MPYicZCwYmA472tjTpn0/s1600/Creativity_is_boundless_by_Pixelnase.jpg
https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEitKJh8-OJQRFpIEsfXgvVXt9olyRHTvU7HpD_Ck4-ZtLi8niYPLEhRSLs6GlcWausZqG41z41YWKDuRyCkDDVRalDxeBp8zZuqEvZI50e3BjiA7uJRut97WHv9NaGU4Ea6bqMtpr6ikXjZ/s400/Evolution-mobile-phones-21.jpg
http://web-images.chacha.com/iq-score/iq-score-oct-13-2010-200.jpg
