keskiviikko 15. kesäkuuta 2011

Mistä on keskinkertaiset kympin tytöt tehty jatkuu...

Iskin käteni eilen melkoiseen soosiin ryhtyessäni käsittelemään tekijöitä, joiden takia kympin tyttöjen innovaatiopotentiaalin hyödyntäminen ei ole maassamme vielä riittävän korkealla tasolla. Ei tyttöjen itsensä eikä yhteiskunnan osalta. Etsin ennen kaikkea vastausta kysymyksiin: Miksi fiksut naiset eivät kehitä aikamme tärkeimmiksi luokiteltavia innovaatioita siinä määrin missä miehetkin ja olisiko asialle tehtävissä jotain?

Tarkastelen aihetta kekseliäisyyden, energisyyden ja riskinottokyvyn näkökulmasta vastineena neurotieteilijä Louann Brizendinen väitteelle, jonka mukaan edellämainitut "nuorten miesten ominaisuudet" ovat tärkeimpiä syitä ihmiskunnan menestykseen. Pohdiskelen esiintyykö naisilla näitä ominaisuuksia ja ilmentävätkö he niitä tarpeeksi. Melkoinen elämäntyö tässä pitäisi tehdä, jotta olisi mahdollista iskeä tulille kaikki mainitsemisen arvoiset sukupuolten eroihin tai niiden puuttumiseen liittyvät teoriat. Nostan siis jo valmiiksi käteni ylös ja totean skriivailevani tässä väitöskirjan sijaan ihan vain pientä väistämättä kärjistettyä blogipostausta. Antakaa siis armoa.    


Inhimillisistä rajoitteistani huolimatta toivon, että tämän tekstin lukeminen tarjoaa uusia ajatuksia kentälle. Eritoten kannustaa sinua, viisas lukijani pohtimaan mitä meistä jokainen voisi tehdä itsessään ja ympäristössään lymyilevän potentiaalin vapauttamiseksi. Kiinnostaisi myös kuulla ajatuksia siitä miksi niin usein vielä 2000-luvullakin esitetään, ettei naisilla (noilla viheliäisillä, juonittelevilla konnilla) ole riittävästi kekseliäisyyttä maailman mullistamiseen. Onko meillä todellakin varaa heittää hukkaan puolet aivoistamme (l. naisten aivot) juuri silloin, kun tarvittaisiin mahdollisimman paljon uusia keksintöjä?




Ainakaan omasta mielestäni ei ole, joten jatketaanpa siitä mihin viimeksi jäätiin eli kartoitetaan tekijöitä, joihin pureutumalla myös naisten innovatiivisuus saadaan kukoistamaan. 

Mullistavan innovatiivisuuden osatekijät: 

Kekseliäisyys
Käsittelin jo edellisessä kirjoituksessani kekseliäisyyttä, jota naisilla piisaa aivan yhtälailla kuin miehilläkin. Loogista päättelykykyäkään ei puutu ja vaikkei jostain palikkatestistä olisi napsahtanut huippulukemia, ei se ole mikään ongelma. (Kertauksena vielä toistettakoon näkemys, jonka moni neuropsykologian alalla työskentelevä on todennut: "vain jonkin verran" keskivertoa korkeampi älykkyysosamäärä eli 120  riittää siihen, että luovuutta on mahdollisesti käytössä aivan rajattomasti.) Korkeatasoisella luovuudella voidaan kompensoida myös muiden kognitiivisen kyvykkyyden osa-alueilla ilmeneviä rajoituksia. Erittäin korkean älykkyysosamäärän omaavalta nerolta ei löydy siis välttämättä yhtään keskivertoa enempää luovuutta, joten aikamme suuria keksijöitä skouttaillessamme kannattaa huomio suunnata muuallekin, kuin sinne kellokäyrän oikeaan reunaan.



Energisyys
Kekseliäisyyden puute ei siis selittäne naisten heikompia innovaatiotilastoja, joten löytyisikö energiatasojen kohdalta puuttuva palanen? Aloitetaan solutasolta. Energisyytemme lähtökohtien kannalta tärkeänä vaikuttajana voidaan mainita mitokondrioiden, solujen voimalaitosten toiminta. Mitokondriot periytyvät yleensä yksinomaan äidin puolelta, joten ainakaan tällainen perustavanlaatuinen tekijä ei selitä mahdollisia eroja energisyydessä.

Entä sitten hormonit? Testosteroni lisää energisyyttä, mutta niin tekee myös sen "pikkusisko" estrogeeni. On tärkeä huomata, että kummankin hormonin vajaus voi aiheuttaa energiatasojen putoamista. Nuorten testosteroninhöyryisten miesten energia on aivan toista luokkaa, kuin vanhempien miesten, joiden testotasot ovat rysähtäneet alas (yleensä huonojen elintapojen seurauksena). Tämä nuorukaisten ylimääräinen "viriiliys" olisi tärkeää saada kanavoiduksi rakentavalla tavalla. Nuorilla naisilla tuntuu myös riittävän lähtökohtia purkaa vilkkauttaan luovaan toimintaan. Silloinkin kun heitä ei siihen erikseen kannusteta.

En siis oikein nyt löydä energisyydestäkään kunnollista selitysmallia eroille miesten ja naisten keksijäprofiileissa. Kaikilla aloilla uuden innovaation luojalta vaaditaan uskomaton määrä innostusta, sinnikkyyttä ja pitkäjänteisyyttä, jota naisilla ei ole ainakaan miehiä vähempää. Stereotypioidenkin mukaan nuo kiltit kympin tytöt ovat saavuttaneet menestyksensä ulkoa opettelemalla, mikä vaatii paljon jaksamista. Usein se joka leuhkii menneensä lukion lukematta läpi tai saaneensa kokeesta taas kerran kympin ilman mitään valmistautumista on mies.

Kuvan mies ei liity tapaukseen.

Toki osa keksinnöistä löytyy myös ilman pitkäjänteisyyttä, erittäin nopeasti ja helposti, ehkä jopa vahingossa tai vaikka kännissä. Tässäkään suhteessa sukupuolen ei luulisi enää nykyaikana asettavan esteitä prosessille. On kuitenkin muutamia naisille tyypillisiä piirteitä tai heidän jaksamiseensa liittyviä olosuhteita, jotka saattavat syödä salakavalasti innovaatiokapasiteettia. Painotan, ettei yksikään näistä kosketa jokaista naista, mutta jo yhdenkin esiintyminen voi luoda menestyjän tielle hidasteita, joten tässä muutama tekijä, joita kannattaa tarkkailla.    

Kyvyttömyys erottaa olennainen epäolennaisesta
Meistä jokaisella on käytössämme vain rajallinen määrä aikaa ja energiaa. Jos emme kykene erottamaan sitä mihin suurin osa näistä kaikkein kallisarvoisimmista resursseista kannattaa suunnata, on menestyksen saavuttaminen hyvin hankalaa. Paukut loppuvat, jos niitä ampuu ympäriinsä. Stressitasot nousevat, jos kaiken yrittää tehdä liian huolellisesti ja tämä jos mikä heikentää luovuutta. Kaikkiaan turhien asioiden piipertelyyn kuluu liikaa aikaa suurten linjojen kadotessa, strategian pettäessä.

Naisten kannattaisi opetella lataamaan akkujaan todellisiin koitoksiin ja hoitaa vähemmän tärkeät velvollisuudet vasemmalla kädellä. Näen miehissä naisia enemmän juuri sellaista suurpiirteisyyttä, joka on välillä täysin välttämätöntä niin taiteen, yrittäjyyden kuin tieteen saralla menestymisen kannalta. Olen törmännyt moniin lahjakkaisiin pikkutarkkoihin, vähän neuroottisiin naisiin, joilla olisi mahdollisuudet vaikka mihin, mutta nämä mahdollisuudet pirstaloituvat neitokaisten piiskatessa itsensä hengiltä jo työelämänsä alkuvuosina.

 
Perheen perustamisen kuormittavuus
Niin voimauttavaa kuin lapsen saaminen teoriassa onkin, vie lapsen hoitaminen naisilta käytännössä todella paljon aikaa ja energiaa. Mikäli turvaverkko on kunnossa, puolisoilla on mahdollisuus osallistua kotihommiin tasavertaisesti ja lapsenhoito on rentoa, on naisen edelleen mahdollista tehdä yhteiskunnallisesti merkittäviä suurtekoja. Siis muitakin, kuin lisääntyä ja koulia jälkipolven edustajista kunnon kansalaisia. Tämä muun puuhastelun mahdollistaminen vaatii kuitenkin melkoisia erikoisjärjestelyjä.

Jokainen joka on ollut haasteellisella temperamentilla varustetun lapsen kanssa tekemisissä muutamaa tuntia kauemmin tietää kyllä, kuinka vaikeaa oman ajan järjestäminen voi olla. Jokainen joka on ollut oikeasti haasteellisen luovan prosessin kanssa tekemisissä tietää myös, kuinka paljon aikaa tekeillä oleva taiteellinen tuotos voi vaatia. Lapset nukkuvat sentään päivä- ja yöunet, inspiraatio ei välttämättä niitäkään. Kuinka siis yhdistää auvoinen perhe-elämä ja maaninen luomisprosessi? Minä en tiedä, mutta onneksi lapset kasvavat aikanaan isommiksi, jollloin luovan äidin ajankäytön yhtälö on helpompi ratkaista. Sitä odotellessa mikään ei toki estä valjastamasta inspiraatiota kodin/lastentarvikemarkkinoiden palvelukseen.

Marion Donovan, kertakäyttövaipan keksijä
   
Meikkamiseen, hiustenlaittoon ja laihduttamiseen kuluvat resurssit
Tämä ei ole mikään provokaatioyritys, vaan yksi ihan varteenotettava tekijä. Naisten ulkonäköpaineet ovat pahimmillaan aivan hirvittäviä. Itsensä kauniiksi tällääminen on tietenkin erittäin mukavaa silloin, kun siihen on aikaa tai se liittyy juhlallisen tunnelman luomiseen. Moni nainen on myös kehittänyt niin mittavan arsenaalin nerokkaita kosmeettisia innovaatioita, että hän suoriutuu joka aamu maalaustaiteellisen teoksen loihtimisesta kasvoilleen vain muutamassa minuutissa. Voi siis olla, että meikkaukseen menee runsaasti aikaa ainoastaan joiltain naisilta. Kuitenkin mieheen verrattuna nainen käyttää keskimäärin vähintään kolminkertaisen ajan laittautumiseensa myös arkipäivinä. Tällä alkaa olla jo merkitystä ajankäytön kannalta.

Mitä tapahtuisi, jos naiset pitelisivät edes välillä taitavissa käsissään eyelinerin sijaan öljyvärisivellintä ja sutisivat vaikka hienon taulun. Jäisikö joku ilman aviomiestä, menisikö maine muiden naisten silmissä vai olisiko oma olo jotenkin epävarmempi? En tietenkään ehdota kellekään meikkaamisesta luopumisesta, mutta joudun kyllä suosittelemaan koristautumisrutiinien strategista yksinkertaistamista. Usein vähemmän on sitäpaitsi enemmän.



Mitä tulee normaalipainoisten naisten alituiseen painon murehtimiseen, painosta puhumiseen ja aivokapasiteettia heikentävillä pikakuureilla kärvistelyyn, voidaan esittää vain veikkauksia siitä, kuinka paljon merkittävämpiä saavutuksia tuolla kaikella ajankäytöllä olisi mahdollista saavuttaa. Merkittävämpiä, kuin se viiden kilon painonpudotus, joka päättyi nakkikioskille.    

Tällaista tänään. Seuraavalla kerralla jatkan kaikkein tärkeimpään osuuteen eli naisten riskinottokyvyn raakaan ruotimiseen. Hieron jo käsiäni yhteen täällä. Sitä odotellessa katsotaan välikevennyksenä Juho L:n vinkkaama opetusvideo. ;)




_____________________________________

Kuvalähteet:
https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiDIso98wIsFnNqSrKPN2c9Ubq-BYXWr2dLAK5DNO0v6xjIhg8dpJkUcINSrq7Wz9BnxXQN1Y664TzISnFB2CFE0Yq_I2q7wXOt4fUwkW2OUae_AGZqPkbcgtM6Cvhrvxl6tWU4T7AsEeg/s1600/iStock_000013541313-brain-crop.jpg
http://www.copperwiki.org/images/9/99/Male-Female-brain-differenc.jpg
http://www.csupomona.edu/~plin/inventors/images/donovanmarion_big.jpg
http://www.online-iq-test-score.com/wp-content/uploads/2010/07/iq-bell-curve.gif
http://bsimple.com/Inspiration.JPG
http://lh3.ggpht.com/_1LazKD1zDUA/TNypHnEYmmI/AAAAAAAABcM/9e7eUbfAVnw/more-inspiration-perspiration%5B3%5D.jpg
http://beaut.ie/blog/wp-content/uploads/2009/06/morningmakeuo.jpg

tiistai 14. kesäkuuta 2011

Mistä on keskinkertaiset kympin tytöt tehty?

Tukahdetusta itsepäisyydestä, 
epäonnistumisen pelosta,
tasapäistävästä koulutusjärjestelmästä,
ulkomuistiin keskittyvästä opiskelusta.
Sosiaalisiin normeihin sopeutumisesta 
itsenäisen ajattelun kustannuksella.
Niistä on kiltit kympin tytöt tehty 
kanelin, sokerin 
ja kaavoihin survotun lahjakkuuden ohella.

Ne tytöt ja naiset, 
joista olisi voinut tulla 
tulee vielä jotain suurta.
Kunhan korjausliike tehdään ja äkkiä.

Olen tällä hetkellä äärimmäisen innostunut sekä naisten että miesten lahjakkuudesta ja luovuudesta. Erityisesti kansallisesti tärkeästä innovaatiokapasiteetista, jota toivoisin hyödynnettävän aikaisempaa paremmin yhteiskunnassamme. Ajattelin alunperin käsitellä aihetta lyhyesti kummankin sukupuolen näkökulmasta, mutta tehtävä osoittautui täysin mahdottomaksi. Ajatukseni lähtivät rönsyilemään suuntaan jos toiseen, joten päätin aidata kirjallisen temmellyskenttäni hallittavammaksi kokonaisuudeksi. Keskityn ainoastaan lahjakkuuskeskustelujen yhteydessä turhan usein sivuutettuihin huippulahjakkaisiin, mutta turhan miellyttämisenhaluisiin naisiin. Niihin "kiltteihin kympin tyttöihin", joiden katsotaan menestyneen tuurilla tai hikaroimalla, jyränneen nuoret miehet yhteiskunnassa ja hymisevän nyt jotain turhaa diipadaapaa yliopiston aitiopaikoilla. Heihin, joilla olisi älynsä puolesta mahdollisuuksia keksiä jotain mullistavaa ja valloittaa maailma, mutta kun...


Luin muutama päivä sitten Tuomas Enbusken aihetta ohimennen sivaltavan puheenvuoron Muodollisesti pätevä kansakunta, jossa hän esittää akateemista koulutusta ihannoivan yhteiskuntajärjestelmämme haaskaavan kapinallisten nuorten miesten nerouden ja ajavan nämä syrjäytymisen partaalle. Nuoret naiset sen sijaan sopeutuvat nykymaailmaan paremmin, mikä on kuulema sääli, sillä suurtekoihin näistä mimmeistä ei ole siinä missä raggarijätkistä olisi. Ainakin jos viitataan yhden neuropsykiatrin kannanottoihin:
"Yhdysvaltainen neurotieteilijä Louann Brizendine kirjoittaa miehen aivoista kertovassa kirjassaan The Male Brain, että murrosiän juuri ylittäneiden miesten energia, kekseliäisyys ja riskinottokyky ovat ilmeisesti tärkeimpiä syitä ihmiskunnan menestykseen."
Provosoiduin. Tai siis inspiroiduin, jopa siinä määrin, että luin aiheeseen liittyen rivakalla tahdilla kirjan naisten lahjakkuudesta. Lisäksi kahlasin transsissa läpi lukuisia artikkeleita luovuuden ja älykkyysosamäärän yhteyksistä kyetäkseni muodostamaan naisten innovatiivisuudesta oman näkemykseni. Halusin tietää tukeeko tutkimusnäyttö väitettä, jonka mukaan naisten räpellyksillä ei ole ollut historian saatossa juurikaan ihmiskunnan menestystä edistävää vaikutusta eikä mahdollisesti tule koskaan olemaankaan. Lasten hoivaamista ja kasvattamista, hyötykasvien keräilyä, yrttilääkintää ja sairaiden parantamista ei lasketa. Ainakaan rahan virtausten avulla. Tekniikan kehityksen eteneminen kohti ääretöntä lienee päivän sana. 

 

Nettiä selattuani ja nuo mainitsemani lähteet tarkastettuani päädyin toteamaan karun itsestäänselvyyden: suurin osa maailman tärkeimmiksi luokitelluista innovaatioista on todellakin miesten tekemiä (tai nimiinsä ottamia). Lisäksi nämä keksinnöt ovat edellyttäneet suunnattomasti Brizendinen mainitsemia ominaisuuksia: kekseliäisyyttä, energiaa ja riskinottokykyä. On siis paikallaan tarkastella naisten kohdalla yksitellen jokaista näistä ominaisuuksista. Miettiä puuttuuko naisilta jokin maailman mullistamisen mahdollistava palanen ja jos ei puutu, niin mikä ihme estää käyttämästä koko pakettia.

Mullistavan innovatiivisuuden osatekijät:

Kekseliäisyys
Joudun seuraavaksi ilmaisemaan asioita yksioikoisesti ja mainitsemaan moneen otteeseen sanan 'älykkyys', vaikka olen karsinut sen minimiin omassa kielenkäytössäni. Termi on nykyään turhan elitistisesti latautunut ja tiettyjen tahojen ryvettämä. Kognitiivista kyvykkyyttä mitataan usein vain muutamalla sektorilla, mikä kapeuttaa näkemystämme siitä mitä älykkyys ylipäätään on.

Älykkyystestit ovat rajoittuneita täysin ymmärrettävistä syistä, sillä niiden suunnittelu on haasteellista. Lisäksi yhteiskuntamme suosii verbaalista ja loogis-matemaattista päättelykykyä, joten toki näihin halutaan keskittyä esimerkiksi rekrytoinnissa. Toivoisin kuitenkin, ettei älykkyys tiivistyisi kuvaamaan kognitiivisen kyvykkyyden lukemattomista osa-alueista ainoastaan kahta. Mutta vahinko lienee jo tapahtunut, joten jatketaan.

Naisten ja miesten aivojen erot ja niiden merkitys käytännön elämän kannalta jaksavat kiehtoa niin neuropsykologian alalla toimivia tutkijoita, kuin meitä muitakin. Eräs naisten ja miesten lahjakkuuseroihin liittyvä suosikkiteoria on vaihteluhypoteesi, jonka mukaan esimerkiksi älykkyydessä on miesten kohdalla laajempi vaihteluväli eli joukossa on enemmän sekä "heikkolahjaisia" että huippuälykkäiksi luokiteltavia. Naisten joukossa on sen sijaan vähemmän ääripäitä kumpaankin suuntaan, mikä merkitsee huippuälykkäiden pienempää määrää miehiin verrattuna. (Mainittakoon tosin knoppitietona, että Guinnesin ennätystenkirja on listannut maailman korkeimman älykkyysosamäärän tittelin naisen nimiin.)



Selittäisikö siis huippuälykkyyden vähäisempi esiintyminen naisten keskuudessa innovaatiivisuuden lamaustilan? Ei, ainakin mikäli huomioimme yleisen konsensuksen luovuuden ja älykkyyden yhteyksistä. Tutkimalla luovuutta ja älykkyysosamääriä, on nimittäin selvinnyt, ettei pistemäärän 120 jälkeen luovuuden ja älykkyysosamäärän välillä ilmene enää säännönmukaista korrelaatiota. Eli sinä  tuon 120 maagisen rajapyykin ylittävä idearikas neitokainen, voit huokaista helpotuksesta. Et tarvitse enää lisää kapasiteettia, sillä innovointimahdollisuutesi saattavat olla rajattomat. Se viereisen pulpetin matikkanero saattaa synnyttää Nokian älypuhelinperheeseen seuraavan uuden tulokkaan, mutta sinä voit keksiä jotain mistä kukaan ei ole koskaan kuullutkaan. Lisäksi kannattaa alkaa kaveerata sen matikkaneron kanssa ajoissa, sillä yhdessä saatatte kehittää kaikkea huikaisevaa. Jos sinä vain jaksat, ehdit ja uskallat.

Seuraavassa numerossa selvitetään miksi ja miten.

Ps. Tuomas Enbusken kolumnin voi käydä myös kuuntelemassa ylen sivuilta. Suosittelen lämpimästi tätä vaihtoehtoa, sillä Tuomaksen mukava ääni ja sanojen painot tekevät hänen ajatuksiinsa perehtymisestä huomattavasti miellyttävämpää, kuin pelkän tekstin lukeminen.
__________________________________________________

Kuvat:
https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEht0D73EYlXyUrbJsg8UBGfs4yqef0umWwmLLcHiX8CNYzVfRUBnpkw9h2M4d5hcglngVXap-K0bf-c8Tsqf81xDuMn0emRcAQgBR24isB7sHue0E0wJ0s8Geb6MPYicZCwYmA472tjTpn0/s1600/Creativity_is_boundless_by_Pixelnase.jpg
https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEitKJh8-OJQRFpIEsfXgvVXt9olyRHTvU7HpD_Ck4-ZtLi8niYPLEhRSLs6GlcWausZqG41z41YWKDuRyCkDDVRalDxeBp8zZuqEvZI50e3BjiA7uJRut97WHv9NaGU4Ea6bqMtpr6ikXjZ/s400/Evolution-mobile-phones-21.jpg
http://web-images.chacha.com/iq-score/iq-score-oct-13-2010-200.jpg




sunnuntai 29. toukokuuta 2011

Koekeittiössä porisee: Tom yam -keitto

Kookoslausuntoni yhteydessä lupasin teille reseptin maukkaaseen tom yam -keittoon, josta olen tehnyt omia sovelluksiani. Tom yam kuuluu ehdottomasti thaimaalaisten makuelämysten kärkikastiin ja edistää sisältämiensä yrttien ansiosta tehokkaasti ruoansulatusta. Jos siis tykkäät hyvin maustetusta, kevyestä pikaruoasta ja haluat tehostaa vatsahapon eritystä luontaisesti, suosittelen ottamaan tämän herkun osaksi perusruokavaliota. Tom yam on tosi hyvää sapuskaa myös flunssaiselle, sillä se avaa sieraimet väistämättä. Thai-chilin kanssa kannattaa tosin olla varovainen, sillä olen itse mm. pistänyt miehiä itkemään sen yliannostelulla. 

Chian Maissa, paikallisen Culinary art schoolin järjestämällä kokkauskurssilla.
Tutustuin tom yam -keiton ja thai-yrttien voimaan jo Suomessa, mutta varsinainen perehtyminen aiheeseen tapahtui alkuperämaassa, pidemmän tutkimusretken aikana. Kuukauden mittaisella Thaimaan matkalla tuli tilattua yleensä kaksikin kertaa päivässä tuota superkeittoa. Olo oli poikkeuksellisen hyvä ja makuyhdistelmään ei vain millään kyllästynyt. Laatu tosin vaihteli paikasta toiseen, joten kokemukseni tom yam -kriitikkona kattaa aivan kaiken - viiden michelin tähden taideteoksesta aina lautaselle kaadettua oksennusta muistuttavaan kammotukseen.

Keittojen maistelun lisäksi sain paikallisen Culinary Art Schoolin -järjestämän ruoanlaittokurssin aikana hyviä vinkkejä omiin kokkauskokeiluihini. Opastuksen hintaan kuului reseptikirjanen, mutta valitettavasti kadotin sen mystisesti. Onneksi kuitenkin löysin koelaboratoriossani yrityksen ja erehdyksen kautta hyvän tom yam -kaavan, jota voi loputtomiin varioida.

Kuva: Miika Ihanainen
Tällä kertaa esittelen nopean katkarapupohjaisen version, mutta lupaan julkaista jatkossa myös vegaaneille soveltuvan kokonaisuuden. Perinteisesti tom yamin pohjana käytetään kanalientä, mutta itse en osta Suomessa eettisistä syistä kanaa tai mitään kanapohjaisia tuotteita. Resepti perustuu siis korvaaviin aineksiin.

Tom yam katkiksilla

4,5 dl vettä
1 thai-chili eli bird eye -chili vinottain viipaloituna (huomioi haluamasi ärhäkkyysaste)
5 kuivattua limenlehteä
n. 7 cm sitruunaruohoa pienistettynä
muutaman sentin pätkä galangajuurta viipaloituna (galangaa saa etnisten kauppojen pakasteosastolta)
1 tl kalakastiketta
2 tl katkaraputahnaa/liemikuutiota tms.
2 tl Pirkan vihreäcurrytahnaa
1 sipuli/punasipuli viipaloituna (voit laittaa halutessasi muitakin vihanneksia joukkoon)
kourallinen kuorittuja, pakastejättikatkarapuja (raakoja)
n. 2 dl kookosmaitoa/kermaa (Santa Marialla on toimivia tuotteita)
tuoretta silputtua korianteria

Santa Marian hyvää kokoskermaa, jossa ei ole lisäaineita. Kuva: Miika Ihanainen
  1. Laita kaikki mausteet, liemet ja tahnat veteen kiehumaan. Osa sitruunaruohosta kannattaa silputa pieneksi, niin maku vapautuu paremmin. 
  2. Lisään jonkin ajan päästä isoiksi lohkoiksi viipaloitu sipuli.
  3. Tarkista liemen maku ja lisää viimeisillä minuuteilla kookosmaito tai -kerma sekä katkaravut. (Pakastekatkikset kannattaa lisätä viimeisillä minuuteilla, jotta koostumus ei mene sitkeäksi.)
  4. Voit silputa keiton päälle tuoretta korianteria. Huomaa että geneettisten tekijöiden takia osa ihmisistä tykkää korianterista todella paljon, kun taas osa inhoaa sitä saippuamaisen maun takia.
Tom yam -keitto tarjoillaan yleensä riisiannoksen kera. Kuvassa näkyvä riisi on kehittelemääni keitettyä, idätettyä täysjyväriisiä, jonka muotoilen usein kivaksi keoksi pienen keittokulhon avulla. 




Oikein hyvää ruokahalua eli ขอให้เจริญอาหาร! Terveisiä myös kaikille teille, joiden sydämestä Thaimaa on haukannut palasen. Seuraava kuva tiivistäköön hetken, johon palaan aina, kun haluan muistaa mikä elämässä on kaikkein tärkeintä.




torstai 19. toukokuuta 2011

Coco jambo: kannanottoni kookoskeskusteluun

Suuntaan jos toiseen rönsyilevä kärhämä kookostuotteiden ja erityisesti kookosöljyn terveysvaikutuksista on jatkunut jo pidemmän aikaa. Täältä löytyy viimeisin havaitsemani lähdeviitteillä terästetty kannanotto, joka innosti minutkin kirjoittamaan näkemyksen aiheesta. Lähdetään siis selvittämään nauttiako vai eikö nauttia herkullisista kookostuotteista. Kuvissa esiintyvä miesmalli on ystäväni Joonas.



Erilaisten intressien värittämiä näkökulmia 
Kuten kaikessa elintarvikemainonnassa, on eri tahoilla omat päämääränsä, jotka ohjaavat tiedotusta. Kookosöljyn markkinoijien sivuilta löytyy massiivinen luettelo vaivoista ja sairauksista, joihin kookosöljy voi heidän mielestään tuoda avun. Väitteiden perään on ladattu pitkä lista lähdeviitteitä. Terveyslehdet sen sijaan julkaisevat säännöllisesti artikkeleita, joissa suomalaisen ravitsemusvalistuksen kärkinimet toteavat kookosöljyn yksiselitteisesti terveydelle haitalliseksi tyydyttyneeksi rasvaksi, jota kannattaa välttää. Kakkiaan asiantuntijoiden mielipiteissä on suuria eroavaisuuksia, kuten aina puntaroitaessa yksittäisten ruoka-aineiden terveysvaikutuksia.

Itse pyrin tuomaan keskusteluun mukaan huomionarvoisia seikkoja, joiden perusteella jokainen voi arvioida itse kookostuotteiden käyttöään sekä niiden merkitystä hyvinvoinnilleen. Rehellisyyden nimissä paljastan heti alkuun myös...

Omat intressini:
  • Olen lukenut paljon erilaisia tutkimuksia kookosöljyn terveysvaikutuksista ja pyrkinyt keskittymään rottakokeiden sijaan ihmisillä tehtyjen mittausten tuloksiin. 
  • Vastaani ei ole tullut ainuttakaan tutkimusta, jonka perusteella kookostuotteiden käyttöön osana monipuolista ruokavaliota olisi yhdistettävissä selkeitä terveyshaittoja. 
  • Vastaani ei ole tullut myöskään maiden välistä vertailua, jossa Thaimaa komeilisi sydäntautitilastojen kärkipäässä.
  • Rakastan suuresti kookoskermaa ja -maitoa, mutta en koe pakkomiellettä suodattaa informaatiota tästä lähtökohdasta käsin. 
  • Arvostan thaimaalaisten terveellistä keittiökulttuuria ja näen tärkeänä tehtävänäni poimia heidän ruokalajiensa joukosta maukkaita elementtejä suomalaiseen fuusiokeittiökulttuuriin. 
  • Validoin mieluiten tiedotusta, joka kannustaa kookostuotteiden kohtuukäyttöön, muttei ylikorosta kookoksen mahdollisia terveyshyötyjä ihmisten kokonaisterveyden kusannuksella. 
  • Kookosöljyssä on paljon hyviä aineita, mutta välttämättömiä rasvahappoja siinä ei ole juurikaan. Ravitsemusasiantuntijana toivon, ettei kukaan käyttäisi trendien lietsomana kookosöljyä liian runsaasti muiden, terveydelle vielä tärkeämpien rasvojen kustannuksella.
  • Käytän kookostuotteita lähes joka päivä ruoanlaitossa, reippaalla otteella. Kolesteroliarvoni ovat erinomaiset: LDL 2 (pitää olla alle 3), HDL 1,99 (tulee olla yli 1) ja triglyt 0,94 (tosi hyvä koska viitearvo on alle 2). Juustoja tai rasvaisia maitotuotteita en juurikaan voi syödä maitoon liittyvien yliherkkyyksien takia, mutta voita käytän vaihtelevia määriä arviolta joka toinen päivä.   

Kylmäpuristettu vs. pitkälle prosessoitu kookosrasva  
Kookosöljyn kohdalla on tärkeää erottaa ensin toisistaan pitkälle prosessoitu kookosrasva, jolla vappumunkit paistetaan ja kylmäpuristettu, olomuotoaan ympäristön lämpötilan mukaan vaihtava kylmäpuristettu kookosöljy. Jälkimmäinen on terveellisempi vaihtoehto ja selkeästi paremman makuista. Myös tutkimuskatsauksissa prosessoidun kookosrasvan terveysedut ovat olleet kyseenalaisia ja kontekstisidonnaisia. Kylmäpuristetusta kookosöljystä on saatavilla jonkin verran tutkimustuloksia, jotka viittaavat sen mahdollisiin terveyshyötyihin.

Prosessoitu kookosrasva mäkeen ja kylmäpuristettua kohtuudella.

Kylmäpuristetun kookosöljyn hyödyllisten vaikutusten merkitys
Kookosöljy on suurelta osin tyydyttynyttä rasvaa, mutta ainoastaan tämän perusteella ei voida arvioida kookosöljyn vaikutuksia ihmisen elimistöön. Kylmäpuristetun kookosöljyn rasvahapoista noin puolet on lauriinihappoa, joka muuttuu kehossa monolauriiniksi. Lauriinihappo on myös yksi äidinmaidon tärkeä komponentti, joka auttaa kehoa suojautumaan haitallisia mikrobeja vastaan. Lisäksi kookosöljyn lyhyt- ja keskipitkäketjuiset rasvahapot sulavat ja imeytyvät hyvin, mistä on hyötyä mm. suolisto-ongelmaisille, joilla rasva aiheuttaa ripulia ja vatsakramppeja.

Mainitut rasvahapot varastoituvat myös hieman huonommin kuin pitkäketjuiset rasvahapot, joita suurin osa ravintomme rasvoista pääasiassa sisältää. Eräässä tutkimuksessa vertailtiin toisiinsa kookosöljyä ja soijaöljyä käyttäviä ylipainoisia naisia kalorirajoituksen aikana. Kummassakin ryhmässä tutkittavien paino putosi, mutta ainoastaan kookosöljyryhmässä ilmeni vyötärön kaventumista. Ero on tietenkin pieni enkä lähtisi tämän perusteella muuttamaan ruokavalioni rasvahappokoostumusta. On tärkeää huomioida, että kookosöljyn rasvahapot eivät ole terveydelle välttämättömiä, joten ylikorostettaessa kookosöljyn terveellisyyttä saattavat muut vielä tärkeämmät rasvahapot jäädä paitsioon. Hyviä tuloksia kehonkoostumuksen osalta on esitetty saavutettavan myös käytettäessä kalaöljyä, jonka terveysvaikutuksista on paljon laajamittaisempaa tutkimusnäyttöä.

Kannattaa myös muistaa, että ylimääräinen energia on aina ylimääräistä energiaa. Ihmisillä tuntuu olevan tapana innostua käyttämään terveelliseksi mainostettua tuotetta liikaa muun ravinnon lisänä, vaikka olisi tarkoituksenmukaisempaa korvata sillä jokin haitallinen elementti. Kookosöljy ei siis sovi ravintolisäksi, vaan terveellisen ruokavalion osaksi. 

Edellä mainitun tutkimuksen tuloksista huolimatta tai niistä johtuen toivoisin siis maltillisuutta kookosöljyn käyttämiseen. Länsimaisen ihmisen terveyden kannalta huomattavasti tärkeämpiä rasvanlähteitä ovat tämänhetkisten tietojen valossa esimerkiksi kala ja oliiviöljy. En tietenkään väheksy kookoksen merkitystä osana joidenkin erittäin terveiden alkuperäiskansojen ruokavalioita. Tietynlaisessa kontekstissa kookosöljy saattaa toimia hyvinvointia merkittävästi edistävänä tekijänä esimerkiksi antimikrobisten ominaisuuksiensa ansiosta. Ruokavalio on kuitenkin aina kokonaisuus, jota yksi ainoa tekijä ei voi muuttaa yksioikoisesti terveelliseksi tai epäterveelliseksi.  

Kookos osana suomalaista ruokavaliota
Vaikka kookosöljyllä tai kookostuotteilla ei olisi merkittäviä kansanterveydellisiä vaikutuksia suomalaisille, on kookoksen hyödyntämistä tärkeää pohtia kulinaaristen tekijöiden takia. Kookosmaito tai -kerma osana terveellistä ruokavaliota ei ole todistettavasti edistänyt sydäntautikuolleisuutta, joten kannustaisin kookostuotteiden kohtuukäyttöön. Kookosöljy ei aiheuttanut esimerkiksi kuvaamassani tutkimuksessa veren rasva-arvojen heikentymistä. Aiheeseen liittyen löysin toisenkin kiinnostavan tutkimuksen, jossa tarkasteltiin olisiko kookostuotteiden ja kookosöljyn käytöllä yhteyttä intialaisten sydäntauteihin. Minkäänlaista syy-seuraussuhdetta ei löytynyt. Ehkä pulmallisin kookoskysymys ei siis lopulta liity suoranaisesti terveysvaikutuksiin, vaan teknisiin ongelmiin.  

Kuinka saisin rikki kookospähkinän?
Kookospähkinän vasaroiminen on rankkaa puuhaa, joten onneksi kaupat ovat täynnä kookoskerma- ja kookosmaitotuotteita, joiden joukossa on alkanut näkyä ilahduttavan paljon lisäaineettomia luomuvaihtoehtoja. Hinnoiltaan nämä eivät eroa merkittävästi perusversioista, mutta koostumus on toisinaan onnettoman sakkautunut. Pyrin tämän jutun jälkimainingeissa selvittelemään vielä tarkemmin kookostuotteiden valmistusprosesseja, joten saamme aiheesta lisää tietoa myöhemmin. Seuratessani kookosmaidon puserrusta Thaimaassa, vaikutti prosessi todella hellävaraiselta. Missään isossa tehtaassa en kuitenkaan valitettavasti ehtinyt vierailla, joten en tiedä millaisia koettelemuksia meille tuotavien kookosmaitotölkkien sisällä oleva valkoinen nektari on saanut läpikäydä.  

Kookosöljyn käytön todellisuus Thaimaassa poikkeaa mainosten väitteistä
Velä lopuksi pieni tietoisku. Toisin kuin mainostajat ja monet terveysalan edustajat antavat ymmärtää, Thaimaassa ei käytetä paistorasvana tai yleisenä ruokarasvana kookosöljyä. Lähimenneisyydessä sianrasva on ollut thaimaalaisten pääasiallinen paistorasva ja vain muslimit ovat käyttäneet runsaasti kookosöljyä (uskonnollisista syistä, sianihran tilalla). Olen käynyt itse tarkistamassa tilanteen eräässä kulinaariselle taiteelle omistautuneessa kokkikoulussa. Kyseisen koulun opettajan mukaan thaimaalaiset valitsevat öljykseen yleensä halvimman mahdollisen, kuten soijaöljyn. Kookosöljyyn heillä ei ole varaa, joten runsaimmin kookosta käytetään kookoskerman ja -maidon muodossa.


Minä ja Joonas Bangkokissa, tuoreen kookosjäätelön kimpussa.
Taitan nyt lähteä salille nostelemaan ystävieni kanssa rautaa. Iltapalaksi nautin kattilallisen keitettyä, idätettyä täysjyväriisiä kookosmaitoon tehdyn tom yam -keiton kera ja julkaisen reseptin seuraavalla kerralla. Nauttikaahan tekin elämästä, kookoksesta ja auringosta. 
_________________________________________________________________________

Lähteet:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2937313/
http://www.springerlink.com/content/02ngg2413wm2w630/fulltext.pdf
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9316363 

 

lauantai 7. toukokuuta 2011

Suojelukohteena naiskauneuden ja hyvinvoinnin monimuotoisuus


Eilen oli kansainvälinen Älä laihduta -päivä. Kyseisen päivän perusajatuksena on kannustaa kaiken kokoisia, hyvinvoivia naisia jättämään laihdutusprojektit väliin ja nauttimaan elämästä. On yksilöllistä missä koossa nainen tuntee itsensä onnellisimmaksi ja monelle normaalipainoiselle naiselle muutaman kilon laihdutuksesta voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Tämän jutun edetessä selvitän miksi. Käyn läpi muutamia syömishäiriöiden hoidon parissa havaitsemiani ilmiöitä sekä esittelen perusteluja naisten kauneuden monimuotoisuuden vaalimiselle. Vaihtelun vuoksi olen valinnut jutun yhteyteen ainoastaan plus-koon malleja. Voit pohtia lukemisen yhteydessä miltä naisista tuntuisi katsoa itseään peilistä, jos lehtien sivut ja mainokset toisivat enemmän esille myös tällaisia kauneusihanteita.


Irtaudu yksipuolisten ihanteiden haarniskasta
Jokaisella naisella on luonnollinen kokoskaalansa, jonka puitteisiin kehon muodot asettuvat elintapojen ollessa kunnossa. Ihannepainossa on reipas vaihteluväli, sillä genetiikka ja erilaiset elämänvaiheet, kuten murrosikä, raskaus, imetys, urheilu-ura tai ikääntyminen muokkaavat väistämättä kehonkoostumusta eri suuntiin. Tämän luonnollisen ilmiön hyväksyminen auttaa säilyttämään terveen kunnioituksen omaa vartaloa kohtaan sekä näkyy suhtautumisessa myös muiden naisten ulkoisiin ominaisuuksiin.

Anna itsellesi ja lapsillesi lahjaksi terve kehonkuva
On täysin normaalia, että hoikan tytön paino nousee teini-iän kasvupyrähdyksen yhteydessä. Ylipainon kehittymiseen on tietenkin erittäin hyvä puuttua ajoissa, mutta normaalin painoindeksin rimaa hipoen ylittävälle neidolle ei kannata todeta, että painoa voisi hiukan pudottaa. Muutaman kilon laihdutusprojektista voi lähteä liikkeelle prosessi, joka johtaa pahimmillaan syömishäiriöön. Tästä johtuen terveydenhoitajilta ja vanhemmilta vaaditaan taitoa käsitellä herkkää aihetta rakentavasti. Nuori ei tarvitse kalori- ja painotaulukoita, vaan innostavia aineksia hyvinvoinnin sekä vahvan itsetunnon rakentamiseen.

On hyvä kiinnittää huomiota myös siihen, että vanhemmilta saamansa kohtelun ohella lapset rakentavat kehonkuvaansa ja syömiseen liittyviä asenteitaan mallioppimisen kautta. Väheksyessäsi kehoasi, arvostellessasi muiden ulkonäköä sekä liittäessäsi syömiseen syyllisyyttä opetat lapsellesi samanlaista suhtautumismallia. Korjaamalla omaa puhetyyliäsi, voit tarjota jälkikasvullesi painavan taakan sijaan nykymaailmassa tarpeellisen supervoiman - vahvuuden olla oma terve ja upea itsensä.         


Solmi rauhansopimus kehosi kanssa
Pitkällä tähtäimellä liha ei tottele itsekuria, joten loputon taistelu omaa luontaista painoa vastaan on hävitty. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö pysyvä painonpudotus voisi onnistua silloin, kun siihen on terveydellisistä syistä tarvetta. Taktiikka jolla tuloksiin päästään, on kuitenkin aivan jokin muu kuin laihdutuskuuri. 

Terve keho ja tasapainoiden mieli aiheuttavat kaupanpäällisinä ylimääräisen painon karisemista, joten kannustaisin suuntaamaan fokuksen ensisijaisesti kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseen. Tässä välissä on tähdennettävä, että hyvinvointi ei edustä meistä kaikille samoja asioita. Muutokset saavat aina voimansa ihmiselle itselleen tärkeimmistä arvoista, jotka voivat vaihdella hyvin suuresti yksilöiden välillä. Niinpä siinä missä joku haluaa elää mahdollisimman pitkään ja noudattaa kurinalaisia elintapoja, lukee toisen huoneentaulussa: "live fast, die young" ja näillä mennään niin pitkään kuin mahdollista. Joissain tapauksissa suunnitelmista poiketen satakin vuotta. Tämän kaiken ohella se missä lukemissa paino seilaa, on pieni sivuseikka. Tai ainakin se saisi olla.



Kauneutta ja hyvää oloa ilman kiloja ja kaloreita 
Maailmassa joka on täynnä epämääräistä ahdistusta ja hallitsemattomia ilmiöitä, korostuu ihmiselle ominainen tarve saavuttaa kontrollin tunne - keinolla millä hyvänsä. Kun pirstaloituneiden ihanteiden ja ideologioiden ristitulessa voi suunnata huomion edes johonkin mitattavaan asiaan, tuntuu hetkittäin vähän helpommalta. Ihmisiä voi luokitella ja omaa sekä muiden arvoa mitata edes jollain tapaa. Kaaos selkiytyy, kuri mahdollistuu. Kyseessä on kuitenkin vain harha, sillä luonnollinen kauneus ja hyvä olo pakenevat kaikenlaisia numeerisia tai ulkoapäin saneltuja luokituksia. Tämän havainnollistamiseksi kehotan hetken aikaa miettimään mitä tapahtuisi, jos heräisimme huomenna ja...     

  • Kaikki vaa'at ja kehonkoostumusta mittaavat laitteet olisivat kadonneet.
  • Kukaan ei laskisi enää kaloreja.
  • Jokainen söisi silloin kun on nälkä ja lopettaisi syömisen silloin kun olo on kylläinen.
  • Ihmiset osaisivat käsitellä tunteitaan syömistä tehokkaammilla tavoilla.
  • Arkiaterioilla olisi tarjolla runsaasti maukkaita kasviksia, riittävästi kalaa, lihaa, papuja, pähkinöitä ja tarpeen mukaan juureksia, laadukkaita viljatuotteita, marjoja ja hedelmiä.
  • Ihan mitä vain voisi syödä hyvällä omalla tunnolla, omaa kehoa kuunnellen. 
  • Jokainen toteuttaisi sellaisia elintapoja, joiden avulla olo on paras mahdollinen - sekä henkisesti että fyysisesti.
  • Lehtien, elokuvien ja mainosten tarjoamat naisihanteet olisivat muitakin, kuin alipainoisia kaunokaisia.   


    ______________________________________________________________
    Kuvalähteet:

    http://i2.listal.com/image/1153469/500full.jpg
    http://xaxor.com/images/other/111111/fat_model_05.jpg
    http://farm1.static.flickr.com/131/367528566_3bbea03918_o.jpg
    http://cdn.thegloss.com/files/2010/12/crystal-before.jpg

    torstai 5. toukokuuta 2011

    Meditaatiohaaste, osa 2: Päänsisäisen tornadon rauhoittamista, ensimmäiset päivät

    [Tässä sarjassa haastan itseni ja lukijat meditoimaan kuukauden aikana joka päivä, 15 minuuttia tai pidempään. Katsotaan mitä tapahtuu. Tarkemmat ohjeet ja motivaation löydät klikkaamalla tästä.]



    Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa. Varsinkaan meditaatioharrastusta. En kuitenkaan voi olla hetkittäin pohtimatta, kuinka monta väitöskirjaa olisin kirjoittanut, kuinka upeita sävellyksiä säveltänyt ja kuinka hienoksi kotini laittanut, mikäli olisin malttanut ottaa tehtäväkseni aivojeni säännöllisen lataamisen. Jo vuosia sitten. Kiehtovaa jossittelua ovat myös meditaation potentiaaliset vaikutukset ihmissuhteisiin ja aikuiseksi kasvamiseen.

    Onneksi edistyminen on sitä luokkaa, että tällä tahdilla ehdin saavuttaa vielä useimmat tavoitteeni tai vielä parempaa - luopua niistä ja keskittyä johonkin olennaisempaan. Olemiseen. Tervetuloa elämääni zen. Vuodet näyttävät mihin päädyn, mutta katsotaan mitä jo viimeisen kolmen päivän aikana on tapahtunut. 
           
    1. päivä
    Katse harhailee, ajatus harhailee. Sinnittelen urhoollisesti viisi minuuttia jossain lootusasennon tapaisessa. Se tuntuu urheilusuoritukselta. Selkä on huonosti, tyyny on huonosti, polvet ovat huonosti. Mieli pinnistelee jaksaakseen loppuun asti, vaikka sen ei tarvitsisi tehdä yhtään mitään. Kun "suoritus" on ohi, saapuu hyvä olo. Koko loppupäivän ajan kaikki on selkeää ja arkisiin velvollisuuksiin tarttuminen tuntuu helpommalta kuin yleensä. Wow, kaikki nämä edut vain viidessä minuutissa! (Joka kylläkin tuntui tunnilta.)

    2. päivä
    Keskittyminen on edelleen todella haasteellista, joten lisää reeniä vaan. Teen muutaman astangajooga-asanan ennen meditaatiosessiota. Sillä hetkellä, kun istun risti-istuntaan, alkaa sydän hakata vimmatusti ja hengitys kulkee tahmeasti. Päätän hyväksyä olotilan. Annan vain mennä enkä välitä keskushermostoni riehumisesta. Teen ennätyksen! 20 minuuttia meditointiyritystä ja todella puhdistunut olo.

    3. päivä
    En malttaisi millään odottaa, että pääsen meditoimaan. Ennenkuulumatonta. Olen aina kokenut kaikenlaiset hiljentymisharjoitukset tympeänä pakkopullana, mutta nyt mieli suorasraan janoaa kultivoitunutta tylsistymistä. Edellisten päivien sessiot ovat vaikuttaneet yleiseen olotilaani siten, etten jaksa ärtyä mistään. Edistän maailmanrauhaa. Olen alkanut myös nauttia ihan uudella tavalla arkisista askareista, kuten ruoanlaitosta ja tiskaamisesta. Niissäkin zeniä, kun sen vain oivaltaa. Illalla sinnittelen taas 20 minuuttia ja liitän perään vielä keskittyneen musiikkiterapiahetken. Kuuntelen ajatuksen kanssa Ulverin seitsenminuuttisen psykedeelisen biisin. Huomenna on pakko saada annostus Devin Townsendia.  

    4. päivä.
    En ole vielä tänään suorittanut...korjaan nauttinut päivittäistä meditaatiotani. Keskittymismotivaation lisääntyminen on ollut melkoisen nopeaa. Olen mitannut meditaatioon spontaanisti käyttämääni aikaa ja antanut itseni lopettaa sitten kun siltä tuntuu. Uskon että loppuviikosta päädyn jo puoleen tuntiin ja meditoinnin syvyys paranee. Luovuuteni on lisääntynyt, mutta valitettavasti suurin osa ideoista alkaa tulvia päässäni juuri meditoinnin aikana, mikä häiritsee fokuksen suuntaamista pelkkään olemiseen.

    Meditaation aikaansaama muuttunut tietoisuuden tila muistuttaa unen rajamaille siirtymistä ja tämä efekti raivaa tunnetusti blokkeja ajatusratojen tieltä. Ajatukset liitävät niin tehokkaasti uusiin sfääreihin, että taidan ottaa jatkossa ohjelmaani myös erillisiä brainstormaus-meditaatiosessioita. Niiden aikana pidän vieressäni kynää ja paperia. Hyvien ideoiden ilmaantuessa keskeytän sitten meditaation tehdäkseni muistiinpanoja.


    Kaikkiaan jo kolmen päivän perusteella näyttäisi siltä, että meditaatio on kaltaiselleni tornadopäälle äärimmäisen tehokas menetelmä. Tässä ajassa aivojeni kuorikerros ei ole tietenkään vielä paksuuntunut tai rakenteet muotoutuneet, mutta olo on kaikin tavoin rauhoittunut. Olen löytänyt päässäni pyörivän myrskyn keskeltä kauniin paikan, jossa on hyvä levätä ja oppia elämään nautinnollisemmalla tavalla. 
    ________________________________________________________

    Kuvalähteet:
    http://simonnemichelle.files.wordpress.com/2009/11/1334562-2-in-my-dreams.jpg
    http://web.uvic.ca/~h2o/images/water-drop1.JPG

    maanantai 2. toukokuuta 2011

    Haaste, osa 1: Nollausta

    Meistä jokainen tarvitsee välillä aivojen nollausta. Viime päivinä moni onkin harjoittanut sitä ahkerasti vapun kunniaksi, joten tästä on hyvä jatkaa. Ajattelin haastaa sekä itseni että teidät lukijat tutkimaan millaisia muutoksia elämässä tapahtuu, jos aivoja nollataankin ihan joka päivä.

    Jos ehdit jo kauhistua (tai innostua), todettakoon, että tässä kokeilussa nollaus tapahtuu meditaation avulla. Tavoitteemme ovat myös kovempia, kuin pelkkä rentoutuminen tai murheiden unohtaminen. Lähdemme kasvattamaan aivokapasiteettiamme. Tutkimuksissa joita käsittelen seuraavissa osissa, on saatu lupaavia tuloksia meditaation hienoista vaikutuksista, joista yhtenä mainittakoon aivojen kuorikerroksen paksuneminen. Meditaatio on siis aivojen bodaamista, aivoja lepuuttamalla.

    Kuukauden mittaisen projektin aikana arvioimme omakohtaisesti:

    • Paraneeko keskittymiskyky?
    • Väheneekö stressialttius?
    • Lisääntyykö aivojen prosessointiteho?
    • Kohoaako mieliala?
    • Alkaako luovuus virrata?
    • Ilmeneekö jotain odottamattoman siistiä?

    ...jos käyttämme joka päivä vähintään vartin meditoimiseen. Toteutustyyli ja -paikka ovat vapaavalintaisia.



    Siispä aloita jo tänään, niin saat aivosi kovaan kuntoon ennen kesää. Seuraavalla pikaoppaalla pääset kätevästi alkuun.
    1. Laita kännykkä äänettömälle ja säädä herätys sopivaan aikaan. Varaa koko sessioon vähintään 15-20 minuuttia.
    2. Istu sopivan jämäkän tyynyn päälle risti-istuntaan, niin saat lantion parempaan asentoon. Jos lootusasento ei millään toimi, istu polvillasi, tuolilla tai selkä seinää vasten. Tärkeintä on keskittyminen, joten hyvä ergonomia on olennaista.
    3. Laske kämmenet polvillesi lepäämään. Tai vaihtoehtoisesti käännä kämmenet ylöspäin ja liitä peukalo ja etusormi yhteen (kts. kuva yllä). Tässä lajissa ei jaeta tyylipisteitä, joten asento on vapaa.
    4. Anna hengityksesi kulkea omaan tahtiinsa ja tehosta keskittymistäsi kohdistamalla huomio joko hengitykseesi tai johonkin kiintopisteeseen. Seuraavista keinoista voi olla apua, joten valitse omasi:
    a. Sulje silmät ja seuraa palleasi liikettä, koko meditaation ajan.
    b. Ota katseelle kiintopiste ja kun ajatus lähtee harhailemaan (eli ihan koko ajan), kohdista katseesi takaisin kiintopisteeseen. Itse käytän apuna postikorttia, jonka keskellä on itämainen kirjain. Valitse siis jokin neutraali kohde, johon ei assosioidu mitään erikoisempaa ja tuijota sitä.
    c. Pidä silmäsi puoliavoimina ja suuntaa katse vähän alaviistoon.

    Anna ajatustesi tulla ja mennä menojaan. Trafiikki pään sisällä on melkoinen, mutta se ei haittaa mitään. Älä tuomitse/arvota ajatuksia tai tartu niihin. Anna niiden lipua ohi. Meditaatiossa ei tarvitse yrittää mitään, vaan enemmin olla yrittämättä. Katso kuinka pitkään maltat olla paikallasi. Aluksi viisikin minuuttia voi olla kova suoritus. Ajan kanssa kuntosi kasvaa ja kohta huomaat jaksavasi istua uuden harrastuksesi parissa jopa puoli tuntia.

    Mukavia nollaushetkiä arkeen ja juhlaan!

    __________________________________________________________________
    Kuvalähteet:

    http://pimpme.fi/wp-content/uploads/2011/02/homer-simpson-wallpaper-brain-1024.jpg
    http://mydeepmeditation.com/wp-content/uploads/2010/09/meditation-to-relieve-stress.jpg
    http://yoga.am/wp-content/uploads/2008/12/eftwoman1.jpg