tiistai 13. syyskuuta 2011

Naisen mysteerit: rasvaprosenttijärkytys, osa II

Edellisessä jaksossa selvisi koostumukseni. Sisälsin 28 prosenttia rasvaa, josta suurin osa on toivottavasti hyvälaatuista. Tulos ei sinänsä olisi aiheuttanut hämmennystä. Mutta. Voi kauhistuksen kanahäkki, totesin päätyessäni tarkastelemaan nykynaisten ahtaita rasvaprosentti-ihanteita. Tulin siihen tulokseen, että olen jäänyt omieni kanssa renesanssiajalle...

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/7d/Botticelli_Venus.jpg/800px-Botticelli_Venus.jpg


tai 50-luvulle...

http://media.onsugar.com/files/2010/02/05/0/57/576710/image.xlarge.jpg
tai Kim Kardashianin uskolliseksi faniksi...

http://www.firehow.com/images/stories/users/1262/kim-kardashian-signature-booty-pose.jpg

Naisen ihanteellisen rasvaprosentin yläraja = ?
Nettikierroksellani havaitsin, kuinka harhaanjohtavaa tietoa naiselle ihanteellisesta rasvaprosentista leviää - niin keskustelupalstoilla kuin näennäisesti varteenotettavammillakin sivustoilla. Kaikkialla hypetettiin, kuinka hieno saavutus olisi päästä alle 20:pin. Tai kuinka jopa 15 olisi naiselle vielä hyvä saldo. Päätin, että on aika ryhtyä levittämään yleisen hyvinvoinnin kannalta parempaa ja tarkempaa dataa. Aloitetaanpa siis taulukosta, joka sijaitsee The American Council on Exercisen eli ACE-neuvoston sivuilla.

http://www.acefitness.org/blog/112/what-are-the-guidelines-for-percentage-of-body-fat/

Kuten huomaatte, ei tuo kaikkialla luukutettu alle 20 prosenttia ole edes fitness-kissalle pakollinen lukema. Taulukosta ei näy myöskään kehon eri osille määriteltyjä ihanneprosentteja (sellaisia on aika vaikea kalkuloidakin). Kuitenkin nykyisen tutkimustiedon perusteella on selvää, että rasvakudos on haitallisempaa vyötärölle, kuin alavartalolle sijoittuneena, joten tämäkin on hyvä huomioida tulosten tulkinnan yhteydessä.

Valitettavasti tavallisissa kuntokeskuksissa ei ole mahdollisuutta päästä tarkempiin mittauksiin, vaan on tyydyttävä bioimpedanssiin tai pihteihin. Tästä johtuen ei voida asettaa lopulta mitään yhteneväistä standardia sille mihin haarukkaan eri mentelmillä mitattujen tulosten tulisi pudota ollakseen tavalliselle naiselle terveyden kannalta ihanteellisia. Ravitsemusasiantuntija Patrik Borg tiivistää aiheesta kaiken oleellisen Kiloklubin sivuilla:
"Lyhyesti sanottuna noista rasvaprosentin mittareista ei kannata välittää yhtään. Siis ei yhtään." -Patrik Borg
Itse kehottaisin käyttämään oman terveysprofiilin koostamiseen mieluummin esimerkiksi vyötärönympärystä, joka saisi jäädä yleisten suositusten mukaan naisella suurinpiirtein alle 80 senttimetrin. Kehonkoostumusmittausta voidaan haluttaessa hyödyntää pitkäjänteisemmän seurannan osana ja tässäkin kohtaa mittaajan on hyvä olla kokenut ja mittausmenetelmän aina sama. Muuten rasvaprosentin metsästys vastaa hakuammuntaa aseilla, joista ei osattu valita sitä oikeaa.

Liian alhainen rasvaprosentti on terveydelle haitaksi
Nainen tarvitsee rasvakudostaan normaalin hormonitoiminnan ylläpitämiseen. Kuitenkaan ei ole voitu määritellä absoluuttisen tarkkaa rajaa sille, minkä lukeman yläpuolella rasvaprosentin tulisi pysytellä kuukautishäiriöiden välttämiseksi. Tässäkin kohtaa olemme siis yksilöitä. Kuukautiskierron häiriintymiseen voivat vaikuttaa myös useat muut tekijät, mutta mikäli ongelmia ilmenee, kannattaa ehdottomasti selvittää onko taustalla liian alas pudonnut rasvaprosentti.

Naisen rasvaprosentin mittaamisen psyykkiset vaikutukset
Vaikka rasvaprosentin mittaukseen ja tulosten tulkintaan liittyy usein paljon epätarkkuutta, en missään nimessä kiistä näiden mittareiden tuomia etuja. Monelle kuntoilua ja ruokavaliokokeiluja harrastavalle rasvaprosentin säännöllinen tarkistaminen voi olla todella motivoiva kannustin. Kehonkoostumuksen kehitystä on hauska seurata ja säätää elintapoja senkin perusteella.

Koska tämä ei ole mikään laihdutus- tai bodausblogi, haluan kuitenkin tuoda esille myös ilmiön kääntöpuolen. Osalle naisista kehonkoostumusmittauksella on haitallisia vaikutuksia, joita ei voida sivuuttaa. Havainnollistan seuraavaksi näiden vaikutusten syitä ja ilmenemismallia haastattelemalla Saijaa, joka on luvannut jakaa kanssamme kehonkoostumuskorttinsa ja kokemuksensa.

--------------------------------------------------------------------------------------------------
Saijan (rasvaprosentti 38) haastattelu

Saija on 28-vuotias nainen, jonka bioimpedanssien arpomaa rasvaprosenttia ei voisi ikinä päätellä hänen ulkonäkönsä perusteella. Jotta edellinen lause havainnollistuisi paremmin, pyysin Saijalta luvan kuvailla hänen vartaloaan.

Jos yhdistämme kauniin amazonin (joka keihästää sinulle lounaaksi vaikka hirven), 50-luvun filmitähden ja rantalentopalloilijan, saamme jotain Saijan tyylistä. Saijalla on loistava vyötärölantiosuhde, hän on normaalipainoinen, hoikan näköinen ja lihaksikas. Kuitenkin hänen rasvaprosenttinsa on 38. Selvitetäänpä miten tulos saatiin aikaan ja mitä sen seurauksena tapahtui.


1. Kuinka ja miksi päädyit rasvaprosentin mittaukseen?
"Huomasin ilmaisen mittauksen ja päätin yleisestä mielenkiinnosta mennä katsastamaan omat luvut. Monet olivat puhuneet omista mittausluvuistaan ja minua kiinnosti verrata omiani näihin. Olinhan aloittanut säännöllisen urheilun ja ihan tyytyväinen painooni ja ulkonäkööni. En varmaankaan olisi maksanut mittauksesta ellei minulla olisi sitten ollut jotain isompaa tavoitetta esim. painonpudotusta tai muuta kunnianhimoisempaa."

2. Millä menetelmällä mittaus tehtiin ja millainen mittaaja oli?
"Mittaaja oli jokin terveydenhoidon ammattilainen, sairaanhoitaja tai vastaava, ei tarkempaa tietoa. Laite oli tietääkseni [valmistajan nimi sensuroitu]."

3. Kuinka mittaaja kommentoi tulosta?
"Mittaaja kertoi asiallisesti lukuni ja katsoi taulukosta ns. normaalin rasvaprosentin rajat ja vertasi niitä omiini. Olisi kuulema pitänyt olla alle 30% niin olisin ollut hyvissä rajoissa. Minun 38 % oli suuri ja nainen neuvoi minua harrastamaan enemmän aerobista liikuntaa, jotta tulos laskisi.
Nainen siis alkoi neuvomaan minua tietämättä mitään taustoistani tai liikuntatottumuksistani. Tämä kommentti vähän huvitti minua, koska harrastin liikuntaa paljon. Mitään tietoa en saanut tuloksen luotettavuudesta kyseisellä laitteella tai esim. täyden suolen ja rakon vaikutuksesta tulokseen, kuten ystäväni jälkeenpäin neuvoi."


4. Millainen fiilis tuloksesta jäi, vaikuttiko se jotenkin ajatuksiisi/mielialaasi?
"Ajattelin, että menen mittaukseen muuten vain, ihan huvikseen ja minua järkytti miten paljon mittaus vaikutti mielialaan. Minua todella ihmetytti korkea rasvaprosentti ja tuli tarve kysellä muilta onko asia ok. Eli hain monelta läheiseltä varmistusta pitäisikö minun huolestua tuloksesta. Koska aiemmin olin luullut olevani hyväkuntoinen, normaalipainoinen ja muutenkin tyytyväinen itseeni."

5. Mitä mieltä olet nyt rasvaprosentin mittauksista? Missä tilanteessa mittauksesta on hyötyä, missä tilanteessa ei?

"En menisi enää mittauttamaan itseäni vastaavalla laitteella, koska sen luotettavuus epäilytti ja tuloksena oli huonompi ruumiinkuva.
Mittauksesta voi olla hyötyä henkilöille joiden täytyy saada vahvistusta sille että nyt on oikeasti laskettava painoa, esim. on vakavaa keskivartalolihavuutta niin että rasvaa on kertynyt sisäelimien ympärille. Niille, joiden laihdutus on tehtävä oikeasti tavoitteellisesti. Ja jos luottaa numeroihin, peilin ja oman olotilan sijasta, enemmän.
Normaalipainoisille, varsinkin naisille joilla on muutenkin hutera ruumiinkuva, en suosittele. Tekee vaan neuroottiseksi."

Saijan tarina jatkui onneksi mukavammissa merkeissä, sillä nykyään Saija on entistä tyytyväisempi ulkonäköönsä. Hän on päättänyt, ettei hänen tarvitse tarkkailla rasvaprosenttiaan hyvän olon saavuttaakseen tai motivoidakseen itseään muutoksiin ravinnon ja liikunnan suhteen. Suosittelen lämpimästi samaa suhtautumismallia teille kaikille muillekin viehättäville, normaalipainoisille naisille.

Kekittykää hyvinvointia tavoitellessanne olennaisiin asioihin. Alhainen rasvaprosentti ei kuulu näihin.
__________________________________________________________

Tiedättekö muuten mitä. Tähän juttuun tulee vielä kolmas osa.

Ps. Naisen mysteerit -teemasta taisi tulla yksi pysyvistä aihealueista. Siispä jos olet mies ja haluat saada vastauksen johonkin kysymykseen, voit lähettää sen minulle. Enkä minäkään kyllä ymmärrä aina naisia, mutta ajattelin ottaa selvää. :)

9 kommenttia:

  1. Voisin kertoa päinvastaisen tarinan:
    Kuten edellisessä kommentissani kerroin, mun Tanita-laitteella mitattu tulos oli 30% rasvaa ja sanallinen arvio "hyvä homma, olet terve".
    Tulin tästä tuloksesta iloiseksi ja se vaikutti positiivisesti omaan kehonkuvaani. Syykin on selvä. Olen painoindeksin mukaan 10 kiloa ylipainoinen. Käyn ahkerasti punttisalilla, mutta ennen tätä mittausta en olisi uskonut, että olen oikeasti noin lihaksikas.
    Mittauksen jälkeen olen tutkinut asioita ja vertaillut itseäni muihin ja todennut, että tulos on luotettavan oloinen.
    Mun kohdalla siis rasva% mittaus tuotti iloa ja hyötyä henkisen hyvinvoinnin kannalta :)

    VastaaPoista
  2. Minä en ymmärrä, miksi näitä "mittauksia" ylipäätään tehdään. Tavallisen ihmisen (= ei fitness-urheilijan) rasvamittariksi riittää peili. Jos siellä on liikaa, niin sitten on.

    Sain hyvän osoituksen rasvamittausten humpuukiluonteesta, kun työpaikalla (joskus toistakymmentä vuotta sitten) oli "pihtimittaaja" paikalla. Muuan äärimmäisen hoikka työtoverini sai rasvaprosentikseen muistaakseni jotain 30:n tietämillä, vaikkei hänessä ainakaan silminnähden ollut rasvaa tippaakaan.

    Tämä nainen onneksi osasi suhtautua tulokseen huumorilla ja itseironialla, eikä sairastunut syömishäiriöön. Harvassa ovat ne, joille tällaisesta on hyötyä, varsinkin kun mittaukset ovat niin epäluotettavia. Miksi suotta pahoittaa ihmisten mieltä asiasta, jonka tietäminen ei ole mitenkään tarpeen yhtään minkään kannalta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rasvaprosentti lasketaan suhteessa kehon kokonaispainoon, joten hoikan näköinen mutta lihakseton yksilö voi tosiaan omata korkean rasvaprosentin jos ihonalaista rasvaa kuitenkin on liikaa.

      20 kiloa painavamalla urheilijalla voi olla saman verran ihonalaista rasvaa kuin työkaverillasi mutta kun lihastakin on reilusti enemmän, esim. se 20kg niin suhteessa rasvaa verrattuna kehon massaan on selvästi vähemmän. Rumasti sanottuna työkaverisi on ns. laihaläski.

      Poista
  3. Pumpumkatti:

    Tuollaisissa tilanteissa rasvaprosentin mittaus voi tosiaan vahvistaa sitä, mikä varmasti näkyy myös kehon ulkonäössä. Lihasmassaa on reilusti. Kuitenkin sellainenkin on mahdollista, että rasvaa on reippaasti, mutta ei liikaa, lihasta paljon ja samalla mittari epätarkka. Tulos on sitten vähän mitä sattuu, joten kannatan edelleen sitä mittanauhaa. :)

    Tarja:

    Olen samaa mieltä. Urheilija tai fitness-malli voi hyötyä suuresti mittauksista, mutta tavallisen naisen kohdalla on hyvä tehdä seurantaa jollain muulla tapaa. Valitettavasti tosin monella tuo peilikin on "kalibroitu" väärin ja näyttää mitä sattuu. Kehonkuvaa on tärkeä työstää kuntoon.

    Hienoa että työkaverisi kykeni suhtautumaan tulokseensa noin. Kunpa naiset osaisivat useamminkin ottaa näihin aiheisiin liittyvät tilanteet vähän vähemmän vakavasti niiden herkkäluontoisuudesta huolimatta.

    VastaaPoista
  4. Nuo rasvaprosenttimittaukset eivät ole ennenkään tuntuneet minusta kovin tarpeellisilta ja vielä vähemmän näitten valaisevien kirjoitustesi jälkeen.

    Tärkeää ovat varmaan terveet elämäntavat ja kokonaisruokavalio sekä se, että on hyvä olla kropassaan.

    Varmastikin ihan muut asiat kuin kehon rasvaprosentti ovat niitä oleellisimpia asioita elämässä. :)

    VastaaPoista
  5. Sinäpä sen sanoit. Terveet elämäntavatkaan eivät toteudu, jos ihminen saa turhaan stressiä ja mielipahaa mittaustuloksesta. Tai lähtee tuloksen perusteella tavoittelemaan sellaista kehonkoostumusta, jota ei voi ylläpitää uhraamatta mielen ja kehon terveyttä.

    VastaaPoista
  6. Tärkeintä taitaa olla oikeanlainen vyötärö-lantio suhde. Mutta mitäs jos ei olekaan sellaista tyyppiä, että rasva kerääntyisi luonnostaan reisiin ja takapuoleen, missä siitä olisi vähemmän haittaa?

    Miten siis voi itse korjata tuota suhdetta, jos vyötärönympärys ei ole ihanteellinen, mutta on kyllä hoikka ihminen?

    Aika paljon näen nuorehkoja naisia, jotka eivät ole ylipainoisia, mutta joilla vyötärö ei ole kapoinen.

    VastaaPoista
  7. En kantaisi huolta sellaisesta kehotyypistä, joka itsellä on luonnostaan. Jos vyötärönympärys ei ole ihanteellinen, niin kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että nukkuu ja rentoutuu riittävästi, syö monipuolisesti ja liikuntaa tulee tarpeeksi. Väkisin ei kannata itseään mihinkään terveyskorsettiinkaan ahtaa, mutta kannattaa huolehtia, ettei vyötärölle kerry rasvaa sen takia, että elintavat ovat pielessä.

    Nykyään nuorten naisten vyötärö-lantiosuhde on tosiaan erilainen, kuin ennenmuinoin. Tämä on kiinnostava ilmiö, joka on huomattu kyllä vaateteollisuudessakin. Tätä voisi joskus selvittää vähän perusteellisemmin. Pitääpä laittaa alati kasvavaan juttujen todo-listaan. :)

    VastaaPoista
  8. Pihtimittaus antaa aika luotettavan kuvan ihonalaisen rasvakerroksesta, mutta ns. bioimpedanssi vaa-at ovat melkoisia arvauskeskuksia ja heittävät sitä enemmän mitä enemmän ihminen poikkeaa keskiverto korealaisesta joiden mukaan nämä koreassa valmistetut mittalaitteet on kalibroitu.

    VastaaPoista